Pääkirjoitus

Päivän Pistot -kolumni/Aimo Massinen
Lääkärit barrikadeilla

Vanhaan hyvään aikaan kun politiikka oli vielä luokkataistelua, jokainen työtaistelu tuli tavaksi tyrmätä Urho Kekkosen käyttämällä ilmaisulla: "Lakko on vanhentunut ase".

Nyt kun lääkäriköyhälistö on lähtenyt barrikadeille, en ole havainnut vastaavaa ilmiötä. Myös seminologit, keinosiementäjät saivat vuosi sitten lakkoilla ilman median syytöksiä vanhanaikaisten työtaistelukeinojen käyttämisestä.

Löytyy siis ainakin kaksi tärkeää ammattiryhmää, lääkärit ja keinosiementäjät, joille avoin luokkataistelu on vielä sallittua.

Suuren yleisön suhtautumisesta lääkärien lakkoon on tehty pienimuotoinen mielipidetutkimuskin, jonka mukaan kuutisenkymmentä prosenttia kansalaisista pitää lakkoa oikeutettuna.

Kun syksyn tuposopimusta väsättiin, Akava itki suureen ääneen sosiaalityöntekijöiden, lastentarhanopettajien, kirjastonhoitajien ja muiden pienipalkkaisten akateemisten puolesta. Lopulta heille ei kuitenkaan riittänyt kuin sympatiaa - jos sitäkään.

Työtaisteluun ryhtyivätkin keskimäärin yli 25 000 markan kokonaisansioihin yltävät akavalaiset lääkärit. Eivätkä lääkärit ihan vähää vaadikaan. Palkankorotusvaatimus on kaksikymmentä prosenttia, mikä tietäisi ainakin 700 miljoonan markan ylimääräistä kertapanostusta veronmaksajilta lääkärien palkkoihin. Kohuttu köyhyyspakettikin kalpenee tuon rinnalla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lääkärilakko on nyt kestänyt pari viikkoa eikä loppua ole näköpiirissäkään. Edessä on vähintään kahden kuukauden lakko. Lakostahan hyötyvät molemmat osapuolet - ainakin lyhyellä tähtäimellä.

Lääkärit lakkoilevat pätkittäin. Viime viikolla olivat vuorossa nukutuslääkärit, tällä viikolla kirurgit. Välillä lääkärit heiluttelevat iskulauseita sairaaloiden porteilla, sitten paiskitaan töitä yksityisillä lääkäriasemilla.

Monen lääkärin ansiot vain kasvavat lakon aikana. Kunnat säästävät tietysti lakon ajalta lääkärien palkkamenoissa.

Lakosta kärsivät "vain" vanhat ja sairaat, jotka joutuvat hädässään turvautumaan yksityisvastaanottoihin. Menettäjänä on myös esimerkiksi pätkätöitä tekevä terveydenhoitohenkilöstö, jota ei lakon aikana tietenkään tarvita.

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara epäili, että lääkäreiden tavoitteena on lähinnä nöyryyttää tupokoneistoa, mutta se lienee korkeintaan seuraamus.

Lääkäreiden ensisijainen tavoite on omien etujen ajaminen. Ahneus on synti vain köyhille, jotka saavat tyytyä raadollisen ihmisen kahteen muuhun peruskannustimeen, kiimaan ja kateuteen.

Lääkärit eivät tunnu panevan paljon painoa sille, että heidät on koulutettu ihmisen palvelijoiksi pääasiassa yhteiskunnan varoilla, 1,2 miljoonalla markalla per henkilö. Lääkäriliitto oli kiivaasti vähentämässä lääkärien koulutuspaikkoja 1990-luvun alussa, mikä antaa nyt hyvät neuvotteluasemat, kun ammatinharjoittajia on liian vähän.

Lääkäriliiton turkulainen puheenjohtaja Heikki Pälve sanoo, että lääkärit lakkoilevat julkisen terveydenhuollon kilpailukyvyn puolesta. Nyt käy vain helposti päinvastoin: kunnallisen terveydenhuollon palvelut heikkenevät! Soininvaara jo uhkasi 4 000 kuntatyöntekijän vähennystarpeella, jos lääkärien vaatimukset toteutuvat.

Sitä paitsi lääkärien rajut palkankorotukset aiheuttaisivat valtavat kerrannaisvaikutukset. OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi on jo väläytellyt opettajien palkkoihin tasokorotusta seuraavalla tupokierroksella.

Lääkäriliiton todellinen tavoite ehkä onkin siirtää terveydenhuollon painopistettä yhä selvemmin julkiselta sektorilta yksityiselle puolelle. Pitkä lakko totuttaisi jo osaltaan ihmisiä käyttämään yksityisiä palveluja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kun turkulaisen Pulssin toimitusjohtaja Sakari Alhopuro rehvastelee julkisuudessa (TS 18.3.), että heillä ahkera erikoislääkäri voi ansaita jopa kaksi miljoonaa markkaa vuodessa, totta kai yksityiset lääkäriasemat lääkäreitä houkuttavat.

Ehkä olisi hyvä kuitenkin muistaa, ketkä yksityistenkin lääkärien huikeat ansiot ja myös Alhopuron miljoonatulot maksavat: potilaat ja veronmaksajat.

P.S. Aivotutkija Matti Bergström väitti pari vuotta sitten kohua herättäneessä kirjassaan, että poliitikot ovat arvovammaisia, heillä on pääkopassaan arvotyhjiö.

Sittemmin isä ja poika Paavo Riekkinen sekä Urpo Rinne ovat osoittaneet, että arvotyhjiötä saattaa esiintyä myös aivotutkijoilla, jotka ovat täyttäneet omia pankkitilejään yliopistolle kuuluvilla rahoilla.
Kirjoittaja Aimo Massinen on Turun Sanomien päätoimittaja.