Pääkirjoitus

Pääkirjoitus 21.3.2001:
Norja oppi, että Lipposenkin
kärsivällisyydellä on rajansa

Norjan pääministeri Jens Stoltenberg vei suomalaisen kollegansa Paavo Lipposen luostariympäristöön.
Norjan pääministeri Jens Stoltenberg vei suomalaisen kollegansa Paavo Lipposen luostariympäristöön.

Kun Paavo Lipponen aikoinaan tuoreena pääministerinä vieraili Norjassa, ylisti hänen kollegansa Gro Harlem Brundtland erityisesti Lipposen kärsivällisyyttä, ja vertasi tätä Moosekseen, joka vaelsi erämaassa 40 vuotta päästäkseen Pyhään maahan. Tuolloin elettiin vuotta 1995, jolloin norjalaisen ympäristöjärjestön Bellonan aktivistit iskivät kalanviljelylaitokselle Suomen Lapissa.

Tämänkertaisella Norjan-vierailulla norjalaiset oppivat tuntemaan toisenlaisen Lipposen ja että Mooseksenkin kärsivällisyydellä on rajansa. Tämä raja tuli vastaan, kun Aftenpostenin toimittaja Lipposta haastatellessaan kysyi, miten Suomi menettelee, jos ydinvoimaa vastustavat ympäristöjärjestöt tekevät Suomeen samantapaisia iskuja kuin Bellona teki Inarissa.

Vastauksessaan Lipponen viittasi kalanviljelylaitoksella taimenia tappaneisiin "Bellona-terroristeihin" ja totesi ykskantaan suomalaisten saaneen tarpeekseen tämänkaltaisten intellektuellien ylimielisyydestä. Pääministeri luonnehti bellonalaisten käyttäneen keinoja, "jotka ovat luonteeltaan terroristisia".

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tarkkaan ottaen Lipponen ei sanonut, että Bellona sinänsä olisi terroristijärjestö. Hän viittasi vain yhteen tapaukseen, jossa järjestö selkeästi rikkoi Suomen lakia. Bellonan johdossa Lipposen lausuntoa pidettiin kuitenkin poikkeuksellisen vakavana loukkauksena järjestöä kohtaan ja sanasota oli valmis. Bellonan johtaja Frederic Hauge vaati Lipposelta anteeksipyyntöä ja puhui jopa asian viemisestä oikeuteen, ellei sellaista tule.

Lipponen vastasi, että suomalaisilla on ainakin yhtä hyvä syy vaatia anteeksipyyntöä Bellonalta kuin tämän Lipposelta.

Voidaan tietysti kysyä myös, toimiko pääministeri Lipponen viisaasti valitessaan sanojaan Aftenpostenin haastattelussa. Saman asian olisi ehkä voinut ilmaista diplomaattisemminkin. Jyrkällä kielenkäytöllään Suomen pääministeri asetti kiusalliseen tilanteeseen isäntämaansa hallituksen, joka tukee Bellonan toimintaa vuosittain neljällä miljoonalla kruunulla. Lipponen väitti siten itse asiassa, että Norjan valtio tukee järjestöä, joka harjoittaa terroristista toimintaa.

Tiistaina myrsky vesilasissa tyyntyi, kun Lipponen ja Hauge sopivat molemmin puolin kiusalliseksi kasvaneen kiistansa. Sovinnon merkiksi kätellessään Lipponen kertoi katsoneensa väärin sanakirjaansa. Hänen tarkoituksenaan ei ollut leimata paljon hyvää työtä Kuolan niemimaalla ydinjäteongelmien selvittämiseksi tehnyttä Bellonaa terroristijärjestöksi. Kuitenkin Lipponen haluaa pitää kiinni siitä, ettei ongelmia pitäisi ratkoa lakia rikkomalla.

Norjalla ja Suomella on paljon yhteisiä intressejä, joista keskeisimpiä on energiayhteistyö. Myös yhteistyö kaikkien Pohjoismaiden välillä tulee yhä tärkeämmäksi EU:n laajetessa, kuten pääministeri norjalaisille arvioi. Ennen kaikkea Norjalle unioniin kuuluvien naapurimaiden merkitys kasvaa koko ajan. Onkin aika keskittyä olennaisiin asioihin. Sauvakiistan ja suomalaispipon ohella Bellona-tapauskin joutaa unholaan mitä pikimmin.