Pääkirjoitus

Kolumni Suomi 1951/Veli Junttila
Euroopan hiili- ja teräsyhteisö

Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, joka on yksi Euroopan unionin kulmakivistä, syntyi keväällä 1951 pitkällisten neuvottelujen jälkeen.

Yhteisön perustamisella haluttiin ratkaista voitetun Saksan ja muiden länsivaltojen suhteet. Ennen muuta sillä haluttiin ratkaisu Ranskan ja Saksan ikuiseen vihanpitoon, joka kärjistyi kiistaan Saarin alueesta sodan jälkeen.

Hiili, rauta ja teräs olivat Euroopan raskaan teollisuuden perusta niin sotaa kuin rauhaa rakennettaessa. Saksalainen Saar, joka rajoittui Pohjois-Ranskaan, oli merkittävä rikkaisiin hiilivaroihin perustuva terästeollisuusalue.

Saksalaisille Saar oli perinteisesti Saksaan kuuluva osa, jonka Ranska oli sodan jälkeen kaapannut. Ranskalaisten motiivit olivat yhtä ymmärrettäviä. Saar oli Ranskalle uhka, jonka tuotantoa oli jo kahdessa sodassa käytetty Ranskaa kohti suunnattujen aseiden valmistukseen, toteaa Eurooppa-ekspertti Reijo Kemppinen.

Eurooppa-liturgiassa kuuluu tässä yhteydessä mainita uuden Euroopan rakentajien, sanan mukaisesti yhteen hiileen puhaltajien, Jean Monnetin ja Robert Schumanin, Euroopan unionin pääideologien ja perustajien nimet.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kemppisen mukaan suurin ansio integraation lähtölaukauksesta kuuluu Monnetille - Ranskan hallituksen suunnittelukomission pääsihteerille, joka pääsiäisenä 1950 palasi lomalta Sveitsistä mielessään hahmoton Eurooppa-idea. Sitä työstettiin neljän hengen työryhmässä; Monnet, hänen komissionsa apulaispääsihteeri Etienne Hirsch, ulkoministeriön konsultti tohtori Paul Reuter ja sihteeri Suzanne Miguez. Eurooppa-ehdotus Ranskan hallitukselle syntyi yhden vuorokauden aikana:

"Ranskan hallitus ehdottaa, että ranskalais-saksalainen hiili- ja terästuotanto asetetaan yhden kansainvälisen viranomaisen alaisuuteen, johon muut Euroopan maat voivat osallistua..."

Saksan liittokansleri Konrad Adenauerinkin - ehdotuksesta nopeasti informoituna - kerrotaan uhkuneen intoa: "Kun Saarin alueen tuotanto on yhteistä, yksi syy Ranskan ja Saksan väliseen jännitykseen on eliminoitu".

Kemppisen mukaan yhteisön peruslauseen lausui julki sitten ensimmäisen kerran Ranskan ulkoministeri Robert Schuman lehdistötilaisuudessa Pariisissa 9. toukokuuta 1950 - tulevana Euroopan päivänä.

Kemppisen mukaan tämä Monnetin pitkään hautoma ja Schumanin lausuma ajatus johti neuvotteluihin, joissa Saksa, Ranska, Hollanti, Belgia, Luxemburg ja Italia sopivat Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perussopimuksesta vuotta myöhemmin Pariisissa 18. 4. 1951.

Sopimuksessa on toinenkin Monnetin työryhmän sorvaama peruslause: "Maailmanrauhaa ei voi turvata kuin luovilla ponnisteluilla, jotka ovat suhteessa sitä uhkaaviin vaaroihin".

Robert Schumanilla oli tietoa ja kokemusta naapurien ongelmista. Hän oli syntynyt rajakaupunki Metzissä, joka oli monta kertaa vaihtanut isäntää Saksan ja Ranskan välisissä sodissa.

Puoli vuosisataa sitten, maaliskuussa 1951 lehdistö seurasi Suomessakin tiiviisti uuden Euroopan syntymistä. Maaliskuun 20. päivänä Turun Sanomat otsikoi pääuutisena: "Schumanin suunnitelma hyväksytty. Kuuden maan hiili- ja terästeollisuus yhteiseen valvontaan 50 vuoden ajaksi."

Suunnitelmaluonnos käynnisti kuitenkin taistelun alueen trusteja ja kartelleja vastaan. Pian uutiset kertoivat, että Ruhrin teollisuusmiehet vastustavat ankarasti ylikansallistamista. Alueen terästeollisuus haluaa saada hiilen valvonnan jälleen itselleen. Pelätään myös, ettei Saksa hyväksy suunnitelmaa. Sehän on mantereen ainoa teräkseen tarvittavan hiilen ylijäämätuottaja. joka voi halutessaan pitää ohjaksissa koko Euroopan terästeollisuutta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lopullisesti EHTY:n - jota alussa kutsuttiin myös Montan-unioniksi - perussopimus allekirjoitettiin Pariisissa huhtikuun 18. päivänä 1951.

Sopimus astui voimaan heinäkuussa 1952, ja yhteiset hiili- ja teräsmarkkinat avautuivat keväällä 1953.

Vuonna 1955 Messinan kokouksessa kuutosmaat päättivät laajoista talouden ja ydinenergian yhteismarkkinoista.

Vuonna 1957 syntyi Rooman sopimus Euroopan talousyhteisöstä, EEC:stä ja ydinenergiayhteisöstä, Euratomista.

Merkillepantavaa on, että hiili- ja teräsliiton synnyn aikana keskusteltiin jo yhteisön yhteisestä maatalouspolitiikastakin. Tällä alueella syntyi ensimmäinen konkreettinen sopimus. maatalousrahasto vasta vuonna 1962.
Kirjoittaja on Turun Sanomain toimittaja.