Pääkirjoitus

Pääkirjoitus 16.3.
Eläintautien torjunnan varjolla
ei pidä mennä protektionismiin

Suuri osa Britannian maaseudusta on ulkopuolisilta kiellettyä aluetta.
Suuri osa Britannian maaseudusta on ulkopuolisilta kiellettyä aluetta.

Vaikka brittiläiset karjankasvattajat syyttävätkin hallitusta järjettömistä teurastuksista, eivät varotoimet kuitenkaan näytä edes riittäviltä. Suu- ja sorkkatauti on levinnyt jo koko Britanniaan ja sieltä nyt myös mannermaalle Ranskaan, jossa tällä viikolla paljastuivat ensimmäiset tautitapaukset. Tauti ei rajoitu edes näihin kahteen maahan, vaan sitä on tavattu myös ainakin Argentiinassa, Turkissa, Iranissa, Kolumbiassa ja Mongoliassa.

Ranskan suu- ja sorkkatautitapausten varmistuttua Euroopan unioni kielsi välittömästi sorkkaeläinten viennin muihin unionin maihin. Toimenpide oli perusteltu, mutta se ei silti takaa, etteikö tauti leviäisi muualle EU:n alueelle. Jokaisen mahdollisella tautialueella liikkuvan onkin syytä ottaa vakavasti viranomaisten määräämät varotoimet.

Suu- ja sorkkataudin leviäminen Ranskaan saattaa vielä osoittautua kohtalokkaaksi EU:n karjataloudelle, sillä sen seurauksena Yhdysvallat kielsi kaiken eläinten ja eläintuotteiden tuonnin EU:n alueelta. Yhdysvallat veti perässään useita muita maita, jotka tekivät saman päätöksen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhdysvaltain ratkaisun vaikutukset suomalaisiin liha-alan yrityksiin jäävät suhteellisen vähäisiksi, mutta unionin suuria lihanviejiä kuten Tanskaa, Hollantia, Saksaa ja Irlantia se koskettaa rajusti. Samalla nopeasti tukkeutuvat vientikanavat uhkaavat viedä sekasortoon koko EU:n lihamarkkinat. Paisuvat varastot purkautuvat jossakin vaiheessa ja romahduttavat hinnat.

Myös EU:n ulkopuolella oleva Norja ryhtyi keskiviikkona jyrkkiin toimiin estääkseen suu- ja sorkkataudin pääsyn maahan. Sodan jälkeen suurimmassa kriisiajan operaatiossa Norja sulki rajansa kaikilta maataloustuotteilta ja sorkkaeläimiltä. Vaikutukset näkyivät välittömästi Suomen puolella rajaa, jossa norjalaisten lihanostajien varassa eläneet kaupat tyhjenivät. Maa- metsätalousministeri Kalevi Hemilä syyttikin Norjaa ylimitoitetuista turvatoimista, koska Suomessa ja Ruotsissa tautia ei ole.

Kieltämättä Yhdysvaltain ja Norjan varotoimet vaikuttavat rankoilta, kun ne kohdistetaan koko unionin alueeseen. EU:ta käsitellään nyt yhtenäisenä alueena, mikä ei käytännössä kuitenkaan vastaa todellisuutta. Tällöin joutuvat kärsimään myös maat, joissa tautia ei ole esiintynyt. Kohtelu lienee otettava vastaan yhtenä integraation varjopuolena.

Kaukana ei ole kuitenkaan sekään ajatus, että suu- ja sorkkatautia käytettäisiin protektionistisessa tarkoituksessa suojelemaan omaa maataloustuotantoa. Tämä on tietysti vapaan kaupan periaatteiden vastaista ja menettelyn vuoksi olisi mahdollista kääntyä Maailman kauppajärjestön WTO:n puoleen. Pykälät siitä, mikä on sääntöjen puitteissa tapahtuvaa suojautumista ja mikä ei, ovat kuitenkin sen verran epämääräisiä, että niihin lienee turha vedota. Tuloksena olisi pelkästään pitkä eipäs

juupas -väittely.