Pääkirjoitus

Pääkirjoitus 12. 3. 2001:
Makedonian jännitteet saattavat
avata Pandoran lippaan

Nimettömänä pysytellyt länsidiplomaatti esitti viikonvaihteessa vertauksen, joka avaa pelottavan näköalan Makedonian jännittyneeseen tilanteeseen. Hän arvioi, että taistelujen kiihtyminen Makedoniassa saattaa merkitä Pandoran lipasta koko Balkanille.

Antiikin tarustossa Pandoran lipas sisälsi kaikki mahdolliset onnettomuudet, vastoinkäymiset ja sairaudet. Makedonian asetelmia läheltä seuraavan diplomaatin arvio muistuttaa kansainvälistä yhteisöä siitä, miten räjähdysherkkänä ja leviämisalttiina entisen Jugoslavian alueen ristiriidat ovat Daytonin rauhansopimuksesta ja muista neuvottelutuloksista huolimatta säilyneet.

Tarkkailijoiden pahimmat painajaiset toteutuivat, kun tilanne kärjistyi Presevon laaksossa eteläisessä Serbiassa. Jugoslavian presidentin Vojislav Kostunican ulkopoliittiset neuvonantajat ovat pitäneet Presevon laaksoa "tulitikkuna, joka saattaa sytyttää paljon suuremman roihun kuin ne, joita olemme joutuneet näkemään Kroatiassa ja Bosniassa". Laakso sijaitsee lähellä puskurivyöhykettä, joka erottaa Kosovon Serbiasta. Presevossa toimii albaanien taisteluryhmä UCPMB, jonka uskotaan saavan aseensa Kosovon vapautusarmeijan UCK:n maan alle vetäytyneiltä ääriryhmiltä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

UCK lakkautettiin syksyllä 1999, kun Nato-johtoiset Kfor-joukot ryhtyivät valvomaan alueen turvallisuutta.

Presevon taisteluilla on Makedonian viranomaisten mukaan selvä yhteys albaanisissien viime viikkojen toimintaan maan pohjoisrajalla. Makedonian slaavienemmistön mukaan jäljet johtavat rajaseudun albaanien elättelemiin haaveisiin Suur-Albanian perustamisesta. Vaikka näitä rinnastuksia pitäisi liioitteluna, on pakko havaita kokonaistilanteen tulenarkuus.

Taistelujen voimakas kiihtyminen Makedoniassa vahvistaisi pelkoja koko maan hajoamisesta. Makedoniassa on hieman yli kaksi miljoonaa asukasta, ja heistä noin neljännes kuuluu etnisiin albaaneihin. Makedonian konfliktin välittömässä vaaravyöhykkeessä ovat ennen kaikkea Albania, Bulgaria ja Jugoslavia; Nato-maat Turkki ja Kreikka kuuluvat niin ikään konfliktin lähialueisiin. Bulgaria, jolla on etnisiä siteitä Makedonian valtaväestöön, on tarjonnut joukkoja ja aseita albaanisissien kukistamiseen.

Nato on antanut Jugoslavian joukoille luvan valvottuun paluuseen Kosovon puskurivyöhykkeelle, joka perustettiin Etelä-Serbian ja Kosovon välille 1999. Kansainvälisesti valvottu turvavyöhyke onkin nyt ainoa tae tilanteen vakauden varmistamiseksi.