Pääkirjoitus

Viisasten juoma

Mitä enemmän nuorille tarjotaan uusia virikkeitä, sitä enemmän tuntuu kasvavan myös tarve keinotekoisten piristeiden käyttöön.

Viihdeteollisuuden ja erilaisten harrastusmahdollisuuksien lisääntyminen eivät riitä kanaviksi energian purkuun, niiden lisäksi päihteiden käytöstä on muodostunut elämäntapa yhä useammalle nuorelle.

Kun itse olen juntti, joka otti ensimmäisen ryyppynsä vasta ylioppilaslakin saatuaan, on vaikea nyt ymmärtää viikonloppuisin kaduilla hortoilevia nuoria, jotka pullo kädessä yrittävät hakea iloa elämäänsä. Uskon, että nämä jopa 10-12-vuotiaat lapset ovat tuuliajolla lähinnä kotiensa välinpitämättömyyden vuoksi.

Euroopan koulunuorison alkoholin ja huumeiden käyttöä koskevan ESPAD-selvityksen mukaan maissa, joissa vanhemmat tuntevat lastensa vapaa-ajan puuhailut, humalajuomista on vähemmän.

Vertailussa mukana olleista 30 maasta Suomi kuului Viron, Liettuan, Venäjän, Norjan, Ruotsin ja Iso-Britannian ohella maihin, joissa vanhemmat tiesivät vähiten lastensa lauantai-illan vietosta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomi on ainoa maa, jossa tyttöjen vapaa-aikaa valvottiin yhtä vähän kuin poikien. Tasa-arvo on siis toteutunut tässäkin asiassa ja suomalaisten koulunuorten humalajuominen on Euroopan korkeimmalla tasolla.

Kulttuurierot ovat selvät protestanttisen Pohjolan ja katolisen Välimeren alueen välillä. Meillä alkoholia otetaan harvemmin, mutta humalaan asti. Perjantaikänni kuuluu meikäläiseen "kulttuuriin", Italiassa saa juoda, mutta se ei saa näkyä.

Meikäläisistä nuorista vain kolmasosa uskoo, että heidän vanhempansa tietävät missä he lauantai-iltaansa viettävät.

Ranskassa ja Portugalissa nuoria valvotaan kaksinverroin huoltavammin; 70 prosenttia sikäläisistä nuorista uskoi vanhempiensa olevan aina selvillä heidän lauantai-illan menoistaan.

Monet tämän lukijoista tietävät omasta kokemuksestaan saman asian. Lähipiirissäni on useita perheitä, joissa vanhempien kiinnostus lastensa menoihin on ilmeinen ja käyttäytymisnormit - kuten kotiintuloajat - yhteisesti sovitut. Harvemmin näissä perheissä on myöskään isompia ongelmia kasvuikäisten nuorten kanssa.

Suomalaisnuorilla on myös humalajuomiseen liittyviä ongelmia keskimäärästä enemmän. Riidat, onnettomuudet, arvotavaroiden häviämiset ja jälkeenpäin katumusta aiheuttavat seksikokemukset ovat meillä tavallisempia kuin muissa eurooppalaisissa kulttuureissa.

Sen sijaan vanhempien välinpitämättömyys saattaa olla syynä siihen, että meikäläisille nuorille syntyy kärhämiä vanhempiensa kanssa muita maita vähemmän.

Suomalaisessa yksilöllisiä arvoja ja valinnanvapautta korostavassa kulttuurissamme on vaikea löytää tahoja, jotka olisivat valmiita neuvomaan vanhempia siitä, miten pitää parempaa huolta lapsistaan.

Nuoren tulisi saada varoituksen sanat esimerkiksi tyhjään vatsaan juomisesta, talvella hankeen sammumisesta tai mopolla humalassa ajamisesta ennen kuin tilanne on edessä.

Alkoholin hyväksyminen mitä erilaisimpien tilaisuuksien oheisaineeksi on myös lisääntynyt. Kesäjuhlaa tai urheilutapahtumaa ei voi enää ajatellakaan ilman kaljatelttaa ja alkoholi näyttää tulleen osaksi koulujenkin juhlintaa.

Liikunnan lehtori Leena Helin kiinnitti huomioita (TS 21.2.) lukion vanhojen tanssien lieveilmiöihin. Nuoret tanssijat kiiruhtavat tapahtuman päätteeksi illalliselle, jossa "palan painikkeeksi alaikäisille tarjotaan mannermaiseen tyyliin viiniä, koska jo 1600-luvulla tehtiin näin". Aamuyöstä siirrytään jatkoille ilman aikuisen valvontaa nauttimaan alle 18-vuotiailta kiellettyjä juomia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vaikka Helin saikin kriittistä palautetta näkemyksilleen nuorilta, on alkoholin käytön opetteluun - jos sitä halutaan - oikea paikka oma koti, jossa selvityksen mukaan neljäsosa nuorista perehtyykin vanhempien valvonnassa juomakulttuurin salaisuuksiin.

Yleensä alaikäiset saavat juomansa sisarusten tai kavereiden avulla, jolloin juominenkin on tavallisinta kaverin kotona; neljä kymmenestä nuoresta on nauttinut juomansa siellä ja ulkona kaduilla 25 prosenttia nuorista.

Helsingin hovioikeuden vahvistama 20-vuotiaan helsinkiläisen katujuopottelusakko enteilee muutosta tilanteeseen. Neljän päiväsakon rangaistuksen saanut mies oli mukana opiskelijaryhmässä, joka osoitti mieltään katujuopottelun kieltävää uutta järjestyssääntöä vastaan poliisiaseman edessä joulukuun alussa 1999. Kaljankittauksesta lorahtanut 300 markan sakko tuntuu oikealta ratkaisulta.