Pääkirjoitus

Pääkirjoitus 9.3.
Työvoiman huvetessa hallitus
panostaa työssä jaksamiseen

Työssä jaksamisesta on tullut yhä suurempi huolen aihe myös hallitukselle.
Työssä jaksamisesta on tullut yhä suurempi huolen aihe myös hallitukselle.

Koventunut työtahti, jatkuvat ylityöt ja niiden seurauksena syntyvä työuupumus ovat olleet monella työpaikalla tuttu ilmiö jo vuosia. Kesti kuitenkin kauan ennen kuin hallitus tiedosti tämän epäkohdan. Hallitusta ei herättänyt toimimaan niinkään empatia loppuun ajettua työntekijää kohtaan, vaan pikemminkin huoli talouskasvun jatkumisesta, jonka uhkaamassa oleva työvoimapula vaarantaa. Tästä syystä työntekijöiden jaksamisesta huolehtiminen käy entistä tärkeämmäksi.

Työmarkkinajärjestöjen aloitteesta Paavo Lipposen toisen hallituksen ohjelmaan otettiinkin erityinen työssä jaksamisen kolmivuotinen projekti. Tämän hankkeen puitteissa työssä jaksamista kehitetään nyt erillisinä kokeiluina 36 eri työpaikalla. Viime vuonna projektiin käytettiin rahaa 13 miljoonaa markkaa ja tälle vuodelle on luvassa 16 miljoonaa.

Pääministeri Lipposen mukaan tavoitteena on, että vanhenevat ikäluokat jaksavat pysyä työelämässä nykyistä pitempään ja että myös nuorten työolojen olisi tuettava työssä jaksamista.

Saapuneista hankeanomuksista päätellen uupumus vaivaa eniten kunta-alan työntekijöitä. Läpimenneistä hankkeista puolet olikin kuntien suunnitelmia. Hankkeita valittaessa on kiinnitetty huomiota lähinnä työyhteisön ongelmien ratkaisemiseen, työn hallinnan kehittämiseen sekä työaikajärjestelyihin. Näin hankkeet, joissa keskityttiin vain työntekijöiden ruumiillisen kunnon ja terveyden kohentamiseen, jäivät ulkopuolelle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yksi työssä jaksamisen kannalta ongelmallinen ryhmä ovat nörttinuoret, jotka paahtavat töitä tietokoneidensa ääressä työajoista ja tauoista piittaamatta. Ellei heitä saa annostelemaan työtään järkevästi, on edessä varhainen loppuun palaminen. Nörtit ovatkin vakava haaste kaikille työssä jaksamis-projekteille.

Parhaillaan meneillään olevilla työssä jaksamishankkeilla etsitään malleja, joita voidaan myöhemmin soveltaa laajemminkin. Onkin erittäin tärkeätä, että projekti viedään loppuun ja että sen tuloksia pyritään levittämään mahdollisimman monelle työpaikalle.

Uskoisi myös työnantajien olevan yhä halukkaampia tulemaan omalta osaltaan vastaan sitä mukaa, kun pula työvoimasta konkretisoituu omalla kohdalla. Toistaiseksi joustot ovat merkinneet yleensä työntekijän joustamista työnantajan päämäärien hyväksi. Kiristyvässä kilpailussa hyvistä työntekijöistä joustot tulevat toimimaan myös toiseen suuntaan. Tällöin työ joustaa tekijänsä mukaan, mikä lisää jaksamista ratkaisevasti. Joustavuus voisi olla työnantajan valtti henkilökuntaa värvättäessä.