Pääkirjoitus

Pääkirjoitus 27.11.2000:
Kaatopaikkojen EU-vaatimusten
täyttäminen käy kunnille kalliiksi

Lohjalla viime viikolla avattu Munkkaan jätekeskuksen kaatopaikka täyttää EU-vaatimukset.
Lohjalla viime viikolla avattu Munkkaan jätekeskuksen kaatopaikka täyttää EU-vaatimukset.

Kaatopaikkojen kunnostaminen EU-säännösten mukaisiksi vaatii kunnilta miljoonainvestointeja lähivuosina. Vuoteen 2007 mennessä kaatopaikkojen on täytettävä äärimmäisen tiukat pohjan tiiveysvaatimukset ja niissä on oltava jätevedenpuhdistus- sekä kaatopaikkakaasujen talteenottojärjestelmät. Lisäksi jätteiden hyötykäyttöä on tuntuvasti lisättävä.

Jo pelkästään kaatopaikkojen rakenteellisten vaatimusten kiristyminen tietää mittavia investointipaineita esimerkiksi Turun seudun kunnille. Surkeinta on se, ettei kukaan tunnu tietävän, miten alueen jätehuolto jatkossa järjestetään. Turun ongelmallisen tilanteen ovat kaupunkilaiset tunteneet viime päivinä nenässään.

Lain tavoitteena on jätteiden määrän vähentäminen ja hyötykäytön lisääminen. Yhtälö on monin tavoin vaikea. Jos tuotanto kasvaa, kasvavat myös jätevuoret.

Yksi kovimpia haasteita on hyötykäyttöasteen nostaminen 50 prosenttiin vuoteen 2002 ja 70 prosenttiin 2007 mennessä. Osa jätehuollon järjestäjistä pitää vaatimusta kohtuuttomana. Joka tapauksessa se edellyttää jätteiden käytön tuntuvaa lisäystä energiantuotannossa. Tämä ei onnistu ilman kalliita investointeja lajittelujärjestelmiin, sillä sellaisenaan roskapusseista ei ole laadukkaaksi kierrätyspolttoaineeksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jätteiden hyödyntämiseen voi jokainen vaikuttaa jo ostopäätöksissään ja viime vaiheessa lajittelemalla. Vähimmillään se tarkoittaa biojätteiden, paperin, metallien, lasin ja ongelmajätteiden erottelemista sekajätteestä. Tämän jälkeenkin tarvittaneen laitosmaista lajittelua.

Jätteiden hyötykäytössä on päästy pisimmälle Forssan Kiimassuon jätehuoltoalueella, jossa on toista vuotta valmistettu kierrätyspolttoainetta. Aivan ongelmitta toiminta ei ole sujunut, mutta määrätietoisella kehittämisellä uusiopolttoaineen laatu on saatu voimalaitosten vaatimalle tasolle.

Forssan ohella uusiopolttoainetta käytetään muutamassa kymmenessä voimalaitoksessa maassamme. Näille ja toimintaa suunnitteleville EU-jätteenpolttodirektiivi tuo selkeän uhan. Jos pienvoimalaitoksille asetetaan samat tekniset vaatimukset kuin isoille polttolaitoksille, ne syövät kierrätyspolttoaineelta kannattavuuden.

Jätteestä on paljon muuhun kuin lämmön lähteeksi. Esimerkiksi paperi, lasi, kupari ja osa muista metalleista kelpaa uusioraaka-aineeksi teollisuudelle. Kehitystyötä tarvitaan kuitenkin edelleen uusiomateriaalin hinnan saamiseksi kilpailukykyiseksi. Muutenkin ympäristöala kaipaa kipeästi innovaatioita ja uutta yritystoimintaa, sillä edelleen niin sähköromua, muovia, tekstiiliä kuin muutakin materiaalia on vailla järkiperäistä käyttöä.

Jätehuollolla edessään oleva investointirupeama tietää korotuspaineita jätehuoltomaksuihin. Niillä pitäisi kattaa niin investoinnit, jätteiden käsittely kuin kaatopaikkojen jälkihoitokin. Unohtaa ei sovi, että maassamme viime vuosina suljetuista 1 500 kaatopaikasta vain kolmannes on kunnostettu. Joka viides kaatopaikka sijaitsee pohjavesialueella, kaksi lähellä vedenottamoa ja 32 asutuksen välittömässä läheisyydessä.

Jätehuolto ei ole verovaroin ylläpidettyä toimintaa, vaan siinä noudatetaan tuottajaperiaatetta. Maksut ovat tärkeä ohjauskeino, sillä yhtäältä niiden pitää kannustaa jätteiden määrän vähentämiseen, toisaalta asianmukaiseen jätehuoltoon. Hinnoittelun ylilyönnit näkyvät herkästi laittomina kaatopaikkoina.