Pääkirjoitus

Pääkirjoitus 24.11. 2000
Poliisit protestimarssilla

Parempien ansioiden puolesta pari viikkoa sitten mieltään osoittaneet Akavan matalapalkkaiset naiset saivat torstaina miehistä seuraa. Arviolta tuhatkunta poliisia eri puolilta maata kokoontui samasta syystä marsille Helsinkiin.

Senaatintorilta startanneet lainvalvojat kävivät eduskunnassa jättämässä sisäministeri Ville Itälälle adressin, jonka oli allekirjoittanut yli puolet maan runsaasta kahdeksasta tuhannesta miehistötason poliisista. He protestoivat palkkojensa jälkeenjääneisyyttä.

Ei ole kovin tavallista, että suomalainen poliisi kipuaa omassa asiassaan barrikadeille. Edellisen kerran niin tapahtui 1970-luvun puolivälissä. Silloin otteet olivat astetta kovemmat: poliisit menivät lakkoon. Ruotsissa vastaavia julkisia mielenilmaisua ei muisteta tapahtuneen. Siellä ristiriidat on onnistuttu ratkomaan neuvottelupöydässä.

Viimeksi vuosi sitten Ruotsin poliisien palkkausta korjattiin reippaasti. Siellä vastavalmistunut konstaapeli tienaa nyt noin 11 500 markkaa kuukaudessa. Suomalainen kollega joutuu puurtamaan kymmenenkunta vuotta, ennen kuin yltää samaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Marssipäivän aattona Tampereella koolla ollut poliisihallinnon ylijohto myönsi, että tyytymättömyyteen suoritusportaassa on aihetta. Nimiäkin olisi valitusadressiin kuulemma hellinnyt, jos vain olisi pyydetty.

Kentän toimintatavoille ei sitä vastoin hurrattu. Sisäministeriön poliisiylijohtaja Reijo Naulapää piti kyseenalaisena, että poliisit virkapuvussaan ja työaikana ryhtyvät demonstroimaan. Virkavallan roolia ajatellen asetelma on kieltämättä varsin erikoinen.

Helsingin marssijoilla teemat ja tunnelmat olivat tutut. Poliisimiehistö, johon kuuluu enenevästi myös naisia, pitää alan palkkausta riittämättömänä ottaen huomioon työn vastuullisuus, vaativuus ja väkivallan uhka. Paljolti samanlaisia perusteluja kuultiin taannoin lastentarhanopettajien, sosiaalityöntekijöiden ja farmaseuttien suusta.

Kaikki ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että peruspoliisien palkkaus kaipaa kohennusta. Toisaalta, kun poliisitoimen määrärahoissa on tapahtunut ja tapahtuu valtion budjetissa selvää kasvua, herää kysymään, käytetäänkö varat oikeisiin kohteisiin. Sitä aprikoi myös poliisijohdon tilaisuudessa ministeri Itälä, joka kehotti miettimään, "onko poliisin organisaatio trimmattu parhaalla mahdollisella tavalla".

Joensuulainen kansanedustaja Erkki Kanerva näkyy jo pohtineen. Hän kritisoi ylikomisarion kokemuksella Demarissa kärkevästi poliisihallinnon byrokratiaa, jonka ylläpito nielee tolkuttomasti rahaa. Hänen mielestään lääninuudistuksen yhteydessä poliisin esikuntaorganisaatioita olisi pitänyt karsia reippaammin ja siirtää kymmenet päällikkövirat hyödyttämään operatiivista toimintaa.

Vaikuttaa siltä, että poliisitoimi ja -hallinto ovat perusteellisen uudelleen arvioinnin tarpeessa. Siihen päästään toden teolla niin pian, kun poliisijohtaja Kari Rantaman ja maaherra Heikki Kosken vetämien teematyöryhmien raportit ensi vuonna valmistuvat.