Pääkirjoitus

Pääkirjoitus 4.11. 2000:
Kirkko keskellä pyhää

Kirkko on suomalaiselle tärkeä. Kasvavan kiireen ja tingeltangelin keskellä luottamus kirkkoon on lisääntynyt. Kansainvälisen World Values -tutkimuksen mukaan kirkkoon instituutiona luottaa vajaat 60 prosenttia suomalaisista. Kymmenkunta vuotta sitten kirkkoon luotti vain joka kolmas suomalainen.

Hiljan ilmestyneestä kirkon nelivuotiskertomuksesta ilmenee, että suomalaisten suhtautuminen kirkkoon on muuttunut voimakkaasti myönteiseen suuntaan viime vuosina. Jumalaan uskovien määrä on lisääntynyt ja kirkosta eroavien määrä on vähentynyt. Uskonnollisuus näyttää kuitenkin olevan yksityisempää.

Kirkon tutkimuskeskuksen vt. johtaja Kari Salosen mukaan kirkolla menee nyt hyvin. "Sitä pidetään tärkeänä ja tarpeellisena. Taustalla on laman herättämät uudet arvot. Nähtiin, ettei raha ja materia anna kestävää pohjaa elämälle. Laman aikana kirkko osoitti sanoin ja teoin asettuvansa hätää kärsivien puolelle."

Salosen arvio on epäilemättä oikea. Kun hätä viime vuosikymmenellä oli suurin, kirkko tuli konkreettisesti apuun. Seurakuntien ruokapankit löysivät nopeasti paikkansa vähäosaisten hädän lievittäjänä. Nykytermejä käyttäen voi sanoa, että kirkko sai katu-uskottavuutta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomalaisten kirkko-käsityksiin on vaikuttanut myös piispojen aktiivisuus arvokeskustelussa. Siinä on arkkipiispa Jukka Paarma ollut eturivissä. Viime viikolla hän muistutti Tampereella, että meillä on "pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunnan malli, jonka arvoihin kuuluu selkeästi myös huolehtiminen heikommassa asemassa olevista".

Toisaalta kirkko on myös muuttunut. Se on vapautunut ja avautunut. Emeritusarkkipiispa Mikko Juva muisteli lehdessämme, miten hänen aikanaan eronneitten vihkiminen tai avioliitto jakoivat mieliä. Yksi kiistan ilmentymä olivat papit, jotka eivät kelpuuttaneet avoliitossa eläviä kummeiksi.

Juvan sanoma, jonka mukaan kirkko on koko kansan kirkko, joka ei pakota vaan opettaa ja neuvoo, korjaa osaltaan nytkin satoa. Kansa suhtautuu myönteisesti kirkkoon.

Suomalaiset eivät kuitenkaan kuluta kirkon ovea. Päiväjumalanpalveluksiin osallistuminen on yhä laskussa. Keskimäärin yhteen pyhäpäivän pääjumalanpalvelukseen osallistuu satakunta henkilöä. Kävijämäärien lasku on jatkunut 1960-luvulta lähtien.

Kehitykselle on haettu selitystä. Yhtäältä sitä selittää yhteiskunnan sekularisoituminen. Toisaalta, kuten Salonen arvioi, suomalaisten usko on enemmän yksityistä kuin ennen. "Se on syvällä sisimmässä ja nousee esiin vain erityisissä tilanteissa kuten kirkollisten toimitusten yhteydessä tai elämän kriisitilanteissa."

Adventtina otetaan käyttöön uudistettu jumalanpalvelus. Sen toivotaan elvyttävän myös kävijämääriä.