Pääkirjoitus maanantaina 9. 10. 2000:
Viron integraatiokeskusteluun
syntyy uusia näköaloja
Saksalaisen Der Spiegel -lehden tuorein numero sisältää Viron pääministerin Mart Laarin laajan haastattelun. Puheenvuoron tärkeyttä virolaisille osoittaa, että viikonvaihteen virolaislehdissä haastattelua lainattiin ja kommentoitiin näyttävästi. Tavallaan Laarin lausunnot ovat ikään kuin rinnakkaisia sille laajalle haastattelulle, jonka presidentti Lennart Meri antoi viime viikon alkupuolella Postimees-lehdelle.
Näkyvän ja arvostetun ulkomaisen aikakauslehden palstoilla esiintyessään Laar tähdentää, että virolaiset tietävät, mihin he kuuluvat. Baltian pohjoisin valtio on pitänyt ikkunoita auki Eurooppaan niin ensimmäisellä itsenäisyyskaudellaan kuin uuden itsenäisyytensä aikana. Tällä hetkellä Eurooppa-linjaukset merkitsevät luonnollisesti EU-tavoitteen täsmentämistä ja optimististen aikataulujen hahmottamista.
On ymmärrettävää, että niin Laar kuin Meri esittävät vuosilukuja, jotka ulkopuolisista tuntuvat ensi alkuun yllättäviltä. Meri sanoo Postimees-lehdessä, että Viro saattaa olla Naton jäsen 2002 tai 2003. Laar aprikoi Der Spiegelin palstoilla, että Baltian pohjoisin valtio veisi varsinaiset EU-neuvottelunsa päätökseen jo vuoden 2001 kuluessa. Näin lupaavia signaaleja ei ole tähän mennessä näkynyt sen paremmin Euroopan unionin kuin Naton korkeimmalta johdolta.
Kun Baltian maat ovat Suomelle lähialuetta, näiden uusien valtioiden omiin lähialueisiin kuuluu mm. Venäjän enklaavi. Venäjän ja tulevien uusien EU-jäsenten suhteita pohtiessaan Laar viittaa myös Kaliningradin alueeseen. Perinpohjaista jatkokeskustelua kaipaa Laarin toteamus, jonka mukaan Kaliningradin alueelle on löydettävä toimivat tulevaisuuden ratkaisut siihen vaiheeeseen tultaessa, jolloin Baltian maat ovat EU-kelpoisia.
Viron EU-linjausten perinpohjainen käsittely sisältää yhtä kaikki myös näkökulmia, jotka Laarin puheenvuoro sivuuttaa. EU-maiden kansalaisten alhainen kiinnostus unionin itälaajenemiseen on yksi integraation suurimmista pulmista. Eikä kysymys ole vain nykyisistä EU-maista. Viimeisimpien kyselyjen mukaan vain 34 prosenttia virolaisista äänestäisi tällä hetkellä 'kyllä' EU-jäsenyydelle.
Tutkijat ovat todenneet, että monien virolaisten näkökulmasta integroituminen EU:hun on edistänyt poliittisen johdon ja tavallisen kansan välisen kuilun kasvamista. EU-jäsenyys etäännyttäisi valtaeliittiä kansasta entisestään. Tähän ongelmaan viittaa muuten myös presidentti Lennart Meri Postimees-lehdessä.
Erään lisänäkökulman virolaiseen keskusteluun antaa artikkeli, jonka ministeri Katrin Saksin neuvonantajiin kuuluva Eduard Odinets julkaisi viime viikolla Viron johtavassa venäjänkielisessä sanomalehdessä Estonijassa. Odinets muistuttaa painokkaasti, että integraatiota ei voi toteuttaa pakkokeinoin, käskyillä ja määräyksillä; huomautus koskee niin etnisiä vähemmistöjä yhdessä valtiossa kuin maiden välisiä suhteita koko Euroopassa.
Tämäkin näkökulma kuuluu niihin pulmiin, jotka virolaisen yhteiskunnan on vielä pystyttävä ratkaisemaan. Vastavuoroisesti sopii luonnollisesti edellyttää, että etniset vähemmistöt suhtautuvat omaan valtioonsa rakentavasti.
