Päätoimittaja Ari Valjakan kolumni:
Johtoa tarvitaan
Jos ei ole helppoa löytää oikeaa johtajaa oikeaan tehtävään yksityisellä sektorilla, vielä vaikeampaa se on julkisella puolella, jossa valinnat ovat poliittisia.
Toivottavasti Suomen Pankin saippuaooppera riitti varoitukseksi turkulaisille poliitikoille ja erityisesti kokoomuksen tänään koolla oleville päättäjille, ettei Turun uuden apulaiskaupunginjohtajan valinnasta syntyisi samanlaista sekoilua.
Kaupungin palvelutoimen apulaiskaupunginjohtajan virka on auki, kun sitä pari vuotta hoitanut Timo Kvist siirtyi Naantalin kaupunginjohtajaksi periaatteella "parempi ensimmäinen Naantalissa kuin vänkäraossa Turussa".
Paikka on asukkaiden kannalta aivan keskeinen. Palvelutoimeen uppoaa runsaan kolmen miljardin veromarkat, ehdottomasti eniten kaupungin koko budjetista. Siitä vastaava johtaja hoitaa siis HK-Ruokatalon kokoista firmaa.
Hakupaperinsa virkaan jätti 11 henkilöä, yhdeksän naista ja kaksi miestä.
Valintaperusteista ensimmäinen on viran kuuluminen kokoomuksen mandaattiin, sen jälkeen tulevat muut kelpoisuusvaatimukset. Ne ovat melko väljät, riittävä koulutus tai käytännön kokemus sekä molempien kotimaisten kielten hyvä suullinen ja kirjallinen taito.
Hakijoilla on osaamista ja kokemusta. Näin voi sanoa ainakin sosiaalitoimenjohtajan virkaa jo yhdeksän vuotta sijaisena hoitaneesta Maija Kytästä, 51 , sekä Tyksin lastentautien erikoislääkäri, tohtori Kaija Hartialasta , 46, joka on myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja.
Hartialalla on aktiivipoliitikon kokemusta, joka Maija Kytältä puuttuu. Poliitikkojen tavat Kyttä kuitenkin tuntee jouduttuaan hoitamaan sijaisena virkaa, jonka Maija Perho jätti tyhjäksi päästessään eduskuntaan vuonna 1991.
Henkilöstöpoliittisesti vs. sosiaalitoimenjohtajan sivuuttaminen jo toisen kerran valinnassa olisi kiusallista. Maija Kyttä jäi edellisellä kerralla kakkoseksi, kun Timo Kvist valittiin tehtävään sivusta vuonna 1996. Kun Kyttä siitä huolimatta hakee tehtävää uudelleen, uskoo hän olevansa pätevä hoitamaan virkaa.
Jos kokoomus olisi epäillyt, ettei Kyttä pärjää tehtävässä, jonka tärkeää osa-aluetta hän on hoitanut yhdeksän vuotta viransijaisena, se olisi pitänyt kertoa hänelle etukäteen.
Tämän jälkeen Kytän sivuuttaminen ilman todella vahvaa vaihtoehtoa viestisi kaupungin lähes 13 000 työntekijälle, että työnteolla ja osaamisella ei Turussa kannata yrittää eteenpäin. Tai sitten kokoomus pelkää menettävänsä sosiaalitoimenjohtajan paikan, jos Kyttä siirtyy siitä apulaiskaupunginjohtajaksi.
Tilanteen pelastaisi, jos ministeri Maija Perho ilmoittautuisi tehtävään, mutta hänellekin päätöksenteko on vaikeaa, kuten sosiaalijohtajan viran pakastaminen vuosikymmeneksi itselleen osoittaa. Yksityisellä puolella ei tulisi kysymykseenkään loputon "kahdella pallilla" istuminen.
Väitetään, että kuntien johtajien tehtävillä ei ole kovin suurta vetovoimaa. Palkkatasoon vetoaminen ei riitä tähän selittäjäksi, Kvistin seuraajan noin 40 000 markan kuukausipalkka ei ole aivan huono.
Sen sijaan tehtävien henkinen arvostus ja valintojen epämääräisyys karkottaa helposti dynaamiset uudet kyvyt.
Tässäkin tapauksessa ne 11 henkilöä, jotka noudattivat ilmoitettua hakumenettelyä, joutuvat seuraamaan vielä kalastusta, jossa pitkin maata haetaan leikkiin mukaan piiloehdokkaita.
Kysytyistä viisi on jo kertonut olevansa käytettävissä, jos kutsu käy. Saa nähdä, pulpahtaako naiskiintiökysymys tässäkin valinnassa vielä keskusteluun.
Yksityisellä puolella johdon menestys mitataan selkeällä mittarilla, vuosituloksella. Julkisella puolella pärjäämisen arviointi on jo vaikeampaa.
Missä määrin esimerkiksi Jyväskylän menestykseen on vaikuttanut ristiriitoja herättävän ja poliitikkoihin päin riskirajoilla toimivan kaupunginjohtaja Pekka Kettusen vahva persoona. Putoaisiko Armas Lahoniityn pää, jos hän yrittäisi samanlaisella rohkeudella luotsailla toisiaan tykittäviä turkulaispoliitikkoja yhteiselle väylälle.
Oulussa "kaupungin päättäjät ovat hyvin yksituumaisia ja se näkyy kaupungin menestyksenä", lausui Kalevan päätoimittaja Teuvo Mällinen .
Ehkä valittavan kaupunginjohtajan pätevyysvaatimuksista ensimmäisen pitäisi ollakin yhteistyökyky. Samaa lupausta voisi vaatia myös kolmen viikon päästä valittavilta valtuustojen uusilta jäseniltä.
Kunnian ja omantunnon kautta.
