Pääkirjoitus

Pääkirjoitus 26.7.2000:
Kansalaiset eivät jaksa innostua
EU:n päämääristä ja toiminnasta

Komission puheenjohtaja Romano Prodi ei ole pystynyt sytyttämään EU-innostusta jäsenmaissa.
Komission puheenjohtaja Romano Prodi ei ole pystynyt sytyttämään EU-innostusta jäsenmaissa.

Samaan aikaan, kun EU:n tulevaisuudesta on viritelty keskustelua ja sen rakenteita pannaan uuteen uskoon hallitusten välisessä konferenssissa, kansalaiset eivät näytä lämpenevän unionille. Toivottavasti tuoreimman EU-barometrin tulokset otetaan vakavasti myös komissiossa, johon luottaa selvästi alle puolet kansalaisista.

Viime keväänä kaikissa 15 EU-maassa tehdyn kyselyn mukaan vain alle puolet eli 49 prosenttia vastaajista piti EU-jäsenyyttä selkeästi hyvänä asiana. Suomalaisista ainoastaan 40 prosenttia oli tätä mieltä, mikä on lähellä pohjanoteerausta koko unionissa. Suomalaisten kasvavasta pettymyksestä kertoo, että vielä viime syksynä luku oli neljä prosenttiyksikköä korkeampi. Hännänhuippuna tulevat britit, joista vain neljännes on vakuuttunut unionin erinomaisuudesta.

EU:n arvostus riippuu tietysti siitä, paljonko sen katsotaan tuoneen hyötyä itse kullekin. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että unionista ei ollut hyötyä. Vain 47 prosenttia arvioi maansa hyötyneen jäsenyydestä. Suomalaiset jäävät jälleen alle keskiarvon 42 prosenttiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hyvin ei mene yhteisvaluutta eurollakaan. Samalla, kun euron arvo on mennyt alaspäin valuuttamarkkinoilla, on myös kansalaisten luottamus siihen vajonnut 58 prosenttiin. Suomessa suunta on tosin ollut päinvastainen, mihin lienee vaikuttanut vientiteollisuutemme saama hyöty euron kurssin laskusta.

Vielä huolestuttavampia näköaloja tulee eteen, kun tarkastellaan EU-kansalaisten suhtautumista unionin laajentamiseen. Hallitukset ja komissio ovat sitoutuneet vahvasti unionin kasvattamiseen lähes kolmenkymmenen valtion yhteisöksi. Kansalaiset eivät jaa tätä innokkuutta. Vain 27 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että laajentuminen on sellainen asia, joka olisi asetettava etusijalle. Suomessa vain 21 prosenttia piti laajentumista tärkeänä tavoitteena. Ristiriita on ilmeinen.

Näyttääkin siltä, että unionia ollaan kehittämässä suuntaan, joka ei saa tukea kansalta. EU ei selvästikään ole pystynyt perustelemaan ihmisille uusien jäsenmaiden ottamisen tärkeyttä. Vai onko niin, että laajentumista ei pidetä EU-elimissäkään niin tärkeänä kuin on annettu ymmärtää.

Joka tapauksessa monet barometrin tuloksista ovat EU:n kannalta hälyttäviä ja kaukana niistä unionin tulevaisuuteen liittyneistä valoisista näkymistä, joita komission puheenjohtaja Romano Prodi maalaili virkaanastumisensa yhteydessä.

Nyt, kun pohditaan EU:n tulevaisuutta, olisi myös otettava vakavaan harkintaan, miten saadaan kasvatettua unionin vetovoimaa kansalaisten keskuudessa. Lähentävä tekijä saattaisi olla esimerkiksi oma perustuslaki, jonka 70 prosenttia ihmisistä haluaisi.