Pääkirjoitus

Havaintoja-kolumni/Raimo Vahtera:
Keskustelua Karjalassa

Osallistuin juhannuksen jälkeen raisiolaiseen retkikuntaan, joka kiersi Karjalaa. Kuten arvata saattaa, bussissa keskusteltiin myös Karjalasta.

Karjala-keskustelussa, kuten muissakin, aihe on rajattava, jotta osallistujat puhuvat samasta asiasta.

Suomalaisille Karjala-keskustelun Karjala merkitsee pakkoluovutettua aluetta. Aluetta, joka oli kymmenen prosenttia maan pinta-alasta ja jolla sijaitsi kolme kaupunkia: Käkisalmi, Viipuri ja Sortavala.

Sodan seurauksena alueella suoritettiin etninen puhdistus: suomalaiset lähtivät evakkoon. Venäjän tutkija Ilmari Susiluodon mukaan 16 jäi!

Pro Karelian äskeisen selvityksen mukaan alueella on nyt noin 426 000 asukasta.

Kannaksen asuttaminen aloitettiin vuonna 1945. Susiluodon mukaan muuttajat tulivat Venäjän sisäosista, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta.

Venäläisille Karjala käsittää Karjalan tasavallan, mukana muun muassa Viena ja Aunus.

Karjalan nykytila on surkea. Se lie kaikille selvä. Tuloerot ovat huikeat. Kun toisessa päässä on peltotilkkua hoitava ja kertakäyttöastioita keräävä babuska, toisessa on mersun tummien lasien takaa maailmaa tarkasteleva liikemies.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jokseenkin kaikki alueen tilaa kuvaavat mittarit osoittavat laskua. Poikkeuksen tekee väestön keski-ikä: se kasvaa.

Kun vuonna 1987 katselin junasta Siperian kyliä, nykyiset karjalaiskylät eivät juuri niistä poikkea. Pysähtyneisyys ja hoitamattomuus on leimallista.

Sortavalan ja Käkisalmen välinen maantie on kuin onnettomasti asfaltoitu karjapolku. Karjalan tiet ja olot eivät Moskovan herroja kiinnosta.

Maisemat ovat sitä komeampia: suotta ei Karjalaa lauluissa määritelty kauniiksi. On ymmärrettävää, että kaipuu Karjalaan elää väkevänä.

En ota kuitenkaan tässä kantaa siihen, olisiko Venäjän luovutettava pakko-ottamansa alue takaisin Suomelle. Siitä on tehty lukuisia selvityksiä, niiden pohjalta jokainen voi kehitellä omaa näkemystään.

Mielestäni sitä ennen pitäisi joitakin pieniä mutta tärkeitä asioita saada kuntoon.

Yksi, ehkä tärkein, on venäläisen byrokratian asenne. Vaikka Neuvostoliitto romahti, venäläiset virkailijat suhtautuvat monessa yhteydessä suomalaisiin kuin silloin ennen: tsuhna on nöyrä ja maksaa.

Tuore esimerkki tästä on matkavakuutuskiista. Venäjä vaati suomalaisilta lisävakuutusta, jonka se kuulemma vaati muiltakin.

Suomalaiset suostuivat, kunnes selvisi, ettei sitä muilta vaadittukaan. Kysymys oli rahastuksesta.

Uutiset ovat viime viikkoina kertoneet toistuvasti, miten Suomen ja Venäjän väliset raja-asemat täyttyvät milloin rekkajonoista, milloin myös henkilöautojonoista.

Jonoja selitetään milloin uusilla määräyksillä, milloin milläkin. Pääasiallinen selittäjä on kuitenkin asenne.

Raja pitää saada toimivaksi. Se on Venäjän ja Suomen etu.

Venäläisen byrokratian asenteiden muuttaminen vie epäilemättä aikansa.

Venäjä ottaa lähiaikoina käyttöön uuden raja-aseman Nuijamaan vastaisella rajalla. Vuosia rakenteilla ollut ja rahapulaa potenut asema valmistui vihdoin.

Sen pitäisi nopeuttaa rajanylitystä, mutta kuinkahan lie.

Reitti Lappeenrannasta Viipuriin kulkee pitkään Saimaan kanavan vartta. Kanava-alueen 50 vuoden vuokra-aika umpeutuu ennen pitkää.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Paikallaan olisi herättää Karjala-keskustelun rinnalle keskustelu myös Saimaan kanavasta.

Tarvitaanko sitä enää? Ja jos tarvitaan, niin mihin ja millä hinnalla?

Senkin matkalla oppi, onneksi ei sentään kukkaron kautta, että Viipurin torilla ja Mustamäen torilla on eroa.

Mustamäen torilla piraattien myynti on mafian hallussa. Viipurin torilla kukkarolle käydään paitsi myymällä myös varastamalla.

Vaikka jotkut myyjät varoittavat varkaista, varomattomat tai pöhnäiset suomalaiset ovat helppo nakki varasjoukkiolle.

Viipurilaisvarkaat ovat enemmän röyhkeitä kuin taitavia. Koska nuorisorikolliset tunnetaan, heidät olisi helppo siivota torilta.

Ilmeisesti varkaiden taustaryhmällä on niin tuottoisa sopimus miliisin kanssa, että vilpittömät torikauppiaat eivät vastaavaan pysty.
Kirjoittaja Raimo Vahtera on Turun Sanomien päätoimittaja.