Pääkirjoitus

Pääkirjoitus 19.7.2000:
Niinistön leikkuri tekee selvää
ministeriöiden hurskaista toiveista

Niinistön pohjapaperista odotetaan tiukkaa.
Niinistön pohjapaperista odotetaan tiukkaa.

Hallituksen asettamat ensi vuoden tulo- ja menoarvion kehykset natisevat, kun valtiovarainministeriö runnoo kasaan omaa budjettiehdotustaan Santahaminassa. Enemmälti menopuoli tuskin kuitenkaan tavoitteesta paisuu, joskaan 193,8 miljardin markan suuruisen menokehyksen alitusta ei budjettipäällikkö Timo Viherkentän mukaan ole odotettavissa.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistön johdolla kokoontuvan työryhmän tehtävä on sikäli helppo, että kipeitä leikkauksia ei tarvita. Valtion kassaan kertynee ensi vuonnakin sievoinen summa rahaa. Niinistön arvion mukaan valtiontalouden ylijäämä olisi kymmenen miljardin markan luokkaa. Todellisuudessa kasvavat verotulot nostanevat sen paljon suuremmaksi.

Rahaa siis olisi jaettavaksi. Vaalien lähestyessä ei olekaan ollut puutetta ehdotuksista, mihin rahat voisi käyttää. Ministeriöiden esitykset pullistuvat useilla miljardeilla yli menokehyksen. Kasinohuuman hyvin muistava Niinistö on kuitenkin vaatinut erittäin kireää budjettipolitiikkaa. Valtiovarainministeri tähyää yhtä budjettivuotta kauemmaksi ja näkee, että vahvakin nousukausi päättyy aikanaan, ja silloin on oltava jotakin, mistä ottaa. Näin pitää ollakin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Laihempiin vuosiin hallitus varautuu maksamalla pois velkojaan. Suomen 400 miljardin markan velkataakka ei ole erityisen suuri, jos sitä verrataan muiden EU-maiden velkoihin. Pienenä ja harvoista tuotantosektoreista riippuvana maana Suomen on kuitenkin syytä pyrkiä kiirehtimään velkojensa maksua nyt, kun se on mahdollista.

Budjettikeskustelun kuumin kysymys ovat kuitenkin olleet luvatut veronkevennykset, joita hallituksen ohjelmaan sisältyy runsaan 10 miljardin markan edestä. Aikataulusta ollaan jäljessä ja nyt lienee odotettavissa noin kolmen miljardin alennukset, joilla toivotaan olevan työllisyyttä lisääviä vaikutuksia.

Kansainvälinen valuuttarahasto tosin älähti heti, kun Saksassa päätettiin roimista veronalennuksista ja kehotti Emu-valtioita tinkimään veronkevennyksistä, koska ne saattavat johtaa talouden ylikuumenemiseen. Valtiovarainministeri Niinistön mukaan tilanne Suomessa on erilainen eikä verohelpotuksista ole syytä luopua.

Kokonaan toinen asia on sitten, miten veronkevennykset kohdennetaan. Ristivetoa on ollut valtiovarainministeriön sisälläkin. Kunkin työmarkkinajärjestön mielestä painopisteen pitäisi olla juuri omassa jäsenkunnassa.

Siitä, mikä on valtiovarainministeriön kanta, tiedämme enemmän entisestä poiketen jo tänään, heti kun ministeriön pohjapaperi on allekirjoitettu. Uuden julkisuuslain ansiosta Niinistö ei voi enää säilyttää budjettisalaisuutta syyskuuhun asti. Huolimatta valtiovarainministerin peloista muutos on tervetullut.