Pääkirjoitus

Kolumni/Ari Valjakka:
Maaseutu EU- koukussa

Maaseutua kesälomakierroksella auton ikkunasta katsellessamme on paikallaan omistaa ajatus tai kaksi harventuville maatiloille. Niiden määrä on pudonnut 85 000:een, joten on paikallaan miettiä, mitä jatkossa on tuleva.

Eurooppa tiedotuksen kirjasessa "Suomi 5 vuotta Euroopan unionissa" professori Pertti Rannikko Joensuun yliopistosta arvioi Suomen maaseudun kehitystä jäsenyyden aikana. Erona yleiseen ilmapiiriin hän ei pidä maaseudun ihmisten mielialoja täysin synkkinä.

EU-jäsenyys merkitsi maataloustuotteiden markkinahintojen romahdusta noin puoleen vuoden 1994 tasosta. Valtion budjetista maksetut suorat tuet eivät ole korvanneet menetyksiä. Tuotantoaan jatkaneiden tilojen verotettava tulo putosi vuosien 1994-96 välillä neljä prosenttia. Kun siirtymäkauden tuet ovat pienentyneet, on tulojen lasku jatkunut vaihdellen tuntuvasti eri tiloilla.

Maataloustuki on siirretty korkeista tuottajahinnoista suoraksi tulotueksi. Viljelijän palkka ei tule enää myynnistä vaan veronmaksajilta suorana tukena. Vuodelta 1998 viljelijät saivat rahaa myynnistään ilman tukia 12,1 mrd ja erilaisina tukina 8,5 mrd markkaa. Tuotantokustannukset ilman palkkoja ja lainojen lyhennyksiä olivat 15,3 mrd markkaa, joten myyntitulot eivät peitä kustannuksia. Tukien osuus näyttäisi olevan 41 prosenttia viljelijän kokonaistuotosta. Joidenkin mielestä entiset yrittäjät on talutettu suoraan sosiaalitoimiston luukulle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Maatalouden työmoraalia kaivertaa myös paisuva mutkikkaiden lomakkeiden täyttö, alati muuttuvat säännöt sekä viljelijöihin kohdistuva tiukka valvonta. EU:n rahoista puolet menee maatalouden tukemiseen, joten kontrollin on pelattava. Mutta rehelliseksi tunnustettu suomalainen maanviljeliä kokee nöyryyttävänä satelliittivalvonnan ja paikan päälle hiipivät yllätystarkastajat. Näitä tarvitaan Välimeren toisenlaisen moraalin maissa, mutta ei täällä. Kaiken kukkuraksi komissio on huomauttanut Suomelle valvonnan riittämättömyydestä.

Maaseudun turhautuminen kanavoitui voimakkaaseen Natura 2000 -ohjelman vastustukseen, jonka lopputulokseksi jäi yli 13 000 muistutuksen juridinen mitätöiminen runsas viikko sitten. Silti työpaikkansa menettävälle suomalaiselle on vaikea selittää, miksi juuri hänen on sovitettava muiden EU- maiden aiemmat synnit. Kun vanhat metsät on hävitetty muualta Euroopasta, jää Ruotsin ja Suomen tehtäväksi erityisesti vanhojen metsien suojelu. Luonnonsuojelun kaksijakoisuus tuli hyvin esiin Naturassa; suojelusta saatavat hyödyt ovat valtakunnallisia ja globaaleja, mutta haitat koituvat paikallisten ihmisten kannettaviksi.

Joustavat sopeutujat ovat menneet mukaan Brysselin kelkkaan, esimerkiksi luomuviljelyn laajeneminen on ollut odottamattoman nopeaa. Luomu kattaa jo kuusi prosenttia viljelyssä olevista pelloista, Itävallan ja Sveitsin jälkeen eniten Euroopassa.

Maaseutupolitiikan pääpaino ei olekaan maatalouden ongelmissa vaan maaseudun uusissa elinkeinoissa ja toiminnoissa sekä rajat ylittävässä kokonaisvaltaisessa kehittämisessä, toteaa professori Rannikko.
Kun uusi toimintakulttuuri nousee uusien asukasryhmien aktiivisuudesta maanviljelijät saattoivat osua harhaan tukeutuessaan liikaa asemiaan puolustaviin MTK:oon, puolueisiin ja kunnallispolitiikkaan. Valtiosta ei ole enää apua paikallistason päätöksissä, kunnat saavat tulla vastedes omillaan toimeen. Uusi hallintokulttuuri johtaa julkisen sektorin roolin supistumiseen sen pyrkiessä luomaan lähinnä toimintaedellytyksiä muille. Syrjäisillä alueilla, joilla pienen väestömäärän vuoksi julkisille palveluille ei synny vaihtoehtoja, tämä tuo enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Postin tilanne on tästä esimerkki.

Omilla Leaderin kaltaisilla ohjelmillaan EU koukkaa ohi keskusvallan vahvistaen suoraan paikallista kehitystä ja kytkee syrjäiset maaseutualueet osaksi yhdentyvää markkina-aluetta ja eurooppalaista identiteettiä. Tietoisuus siitä, että tuhansissa hankeryhmissä eri puolilla Eurooppaa tehdään samanlaista työtä, on vaikuttanut osaltaan eri maiden ihmisten ja järjestöjen samaistumiseen toisiinsa. Salavihkaa EU-kriittisten syrjäseutujen asukkaat eurooppalaistetaan samalla kun he kehittävät kotiseutuaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kunnille asetetaan tässä muutoksessa suuri vastuu suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Löydämmekö lokakuun kunnallisvaaleihin ehdokkaita, jotka pystyvät vastamaan tähän haasteeseen.