Pääkirjoitus

Pääkirjoitus 2.7.2000:
Haloselta omintakeisia painotuksia

Kun kokenut aktiivipoliitikko, kansanedustaja ja ministeri Tarja Halonen talvella valittiin tasavallan presidentiksi, tehtävään nousi sen ydinalueet erinomaisesti tunteva henkilö. Siksi uudelta presidentiltä on osattu odottaa heti virkakauden alkumetreillä punnittuja näkemyksiä nimen omaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan teemoista.

Lehtemme haastattelussa Halonen analysoi monipuolisesti Suomen, Euroopan ja lähialueidemme turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Vaikka korkea virka on muokannut presidentin sanankäytöstä ehkä aikaisempaa diplomaattisempaa, monissa kohdin esiin nousee raikkaasti omintakeisia painotuksia.

Halonen on ollut keskeisistä tekemässä Suomen päätöksiä Euroopan unionissa. Hänen ulkoministerikaudellaan maamme liittyi ensimmäisten joukossa sekä talous- ja rahaliitto Emuun että passivapautta koskevaan Schengenin sopimukseen.

Seuraavaksi Suomelta kysytään, haluaako se olla syventämässä EU:n integraatiota turvallisuuden ja puolustuksen ulottuvuudella.

Halonen suhtautuu ajatukseen varauksellisesti, vaikka varoo sulkemasta mitään ovia tässäkään asiassa säppiin asti. Oikopäätä hän ei kuitenkaan olisi ilmoittautumassa EU:n "puolustusytimeen" eli niiden maiden joukkoon, jotka etenevät hankkeessa muita pitemmälle ja nopeammin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Presidentin linjaus on selvästi toinen kuin pääministeri Paavo Lipposen , jonka mielestä Suomen paikka on EU:n ytimessä. Hän myös katsoo, että jo tuleva kriisienhallinta on yhteistä puolustusta.

Kun Halonen jo vaalikampanjassaan korosti, että Suomen päähuomio on tällä haavaa eurooppalaisten turvallisuusrakenteiden kehittämisessä, ei Naton jäsenyydessä, hän kaikesta päättäen tarkoitti aivan muuta kuin EU:n puolustusjoustavuuden kaltaisia järjestelyjä.

Kenties presidentillä on kypsymässä jonkinlainen kolmannen tien malli, joka mahdollistaisi sen, että Suomi voisi mennä tiiviimpään puolustusyhteistyöhön joillakin osa-alueilla, mutta jättäytyä toisissa pois. Eri asia, pystyisikö Suomi enää silloin pitämään kiinni nykyisestä sotilaallisen liittoutumattomuuden ja itsenäisen puolustuskyvyn doktriinista.

Läntisen sotilasliiton suuntaan Halonen lähettää reippaat terveiset. Hän muistuttaa Natoa vastuusta, joka liittyy uusien jäsenien ottamiseen entisen sosialistileirin valtioista. Erityisesti Baltian maiden liittyminen vaikuttaisi radikaalisti nimen omaan Pohjois-Euroopan turvallisuusasetelmaan.

Ei ole vaikea arvata, millaisia muutoksia presidentti tarkoittaa. Tapasihan hän vasta äskettäin virallisella vierailulla Venäjän presidentin Vladimir Putinin .