Pääkirjoitus 5.6. 2000:
Kolmas tie odottaa
käytännön kulkijoita
Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaaminen Moskovassa jätti pitkälti varjoonsa viikonvaihteen toisen huippukokouksen, jossa 14 maan johtajat pohtivat lauantaina Berliinissä "edistysmielistä hallintoa", joka yhdistäisi talouden globalisaation ja markkinat yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja rakentaisi näin 2000-luvulla kapitalismin ja sosialismin välistä ns. kolmatta tietä.
Koolla Berliinissä olivat Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton, Saksan liittokansleri Gerhard Schröder, Ranskan pääministeri Lionel Jospin, Ruotsin pääministeri Göran Persson ja lisäksi Argentiinan, Brasilian, Chilen ja Etelä-Afrikan presidentit sekä Kanadan, Uuden-Seelannin, Hollannin, Italian, Kreikan ja Portugalin pääministerit. Paikalla olisi ollut myös Britannian pääministeri Tony Blair, jos olisi vauvavapaaltaan ehtinyt.
Kokous hyväksyi julkilausuman, jossa korostetaan mm. yhteisöllisyyden merkitystä ja kansainvälistä oikeudenmukaisuutta sekä yhteiskuntien sisällä että niiden välillä. Tavoitteiksi julkilausumassa asetetaan mm. kansalaisoikeudet, työllisyys, hyvinvointi, naisten ja miesten välinen tasa-arvo, elinikäinen koulutus, sosiaaliturva, terveyspalvelut, tartuntatautien torjunta ja köyhimpien maiden markkina-aseman parantaminen.
Viime kädessä Berliiniin kokoontuneet keskustavasemmistolaiset johtajat halusivat viestittää, ettei maapalloistuminen voi tapahtua vain sokeiden markkinavoimien sanelemana mikäli oikeudenmukaisuudesta ja tasapainoisesta kehityksestä halutaan pitää kiinni. Kolmatta tietä kannattavat valtiojohtajat korostavat julkilausumassaan, että kehityksen täytyy tapahtua poliittisessa ohjauksessa, jottei tulevaisuutta määrää pelkästään rahan valta, jolla ei tunnetusti ole moraalia.
Koska Berliinin kokous pidättäytyi käytännön sitoumuksista ja tyytyi yleiseen julkilausumaan, se olisi varsin helppo leimata hyvää tarkoittavaksi mutta todellisuudelle sittenkin vieraaksi näytelmäksi. Aivan näin kyyniseen johtopäätökseen ei kuitenkaan tarvitse päätyä - niin ilmiselvän voimakas on poliittinen kysyntä jonkinlaiselle kolmannelle tielle ollut sekä Euroopassa että Euroopan ulkopuolella viime vuosina. Globalisaation voimistuminen on saanut riittävän monet tietoisiksi maapalloistumiseen sisältyvästä kasvavan eriarvoisuuden uhasta ja etsimään sille vastalääkkeitä.
Myös historiallisesti kolmannen tien etsimiseen on päteviä syitä. Esimerkiksi Euroopassa ei nyt ensi kertaa eletä globaalitalouden huumassa. Edellinen varsin rajoittamaton markkinakokeilu tehtiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Kasvavaa eriarvoisuutta myös silloin tuottanut laissez faire -liberalismi johti ennen pitkää tuhoisiin suursotiin, vallankumouksiin ja yhteiskunnalliseen kuohuntaan. Samanlaisen myrskyn syntymistä tämän päivän kolmannen tien etsijät haluavat nyt torjua.
Tavoite on oikean suuntainen, ja seuraavia käytännön askelia sen toteuttamiseksi Berliinin kokouksen osanottajat lupasivat jo johtavien teollisuusmaiden G8-kokoukseen, joka järjestetään heinäkuussa Japanissa. Työsarkaa varmasti riittää.
