Päätoimittaja Ari Valjakan kolumni:
Laatuleivän haussa
Osallistuminen sadan maataloustuottajan kanssa Farma-päivään torstaina muistutti suomalaisen elintarvikkeiden raaka-ainetuottajan epävarmasta tilasta oman leipänsä hankinnassa.
Tuottajien, elintarviketeollisuuden ja kaupan edustajien välinen sananvaihto paljasti senkin, että maataloustuottajat saavat syyttää myös itseään tilanteesta, josta valitusta riittää.
"Missä viljelijän ystävä?" -keskustelussa HK-Ruokatalon toimitusjohtaja Simo Palokangas kehui suomalaisen elintarviketeollisuuden tehokkuutta Ruotsia ja Itävaltaa huomattavasti paremmaksi.
Näiden kolmen nuorimman EU-maan joukossa Suomen sopeutumistarve oli suurin, koska hintatasomme oli lähtötilanteessa korkein. Ainoina tulolähteinään kuluttajan kukkaro ja kaupan maksut HK oli pakotettu lisäämään tehokkuuttaan ennennäkemättömällä tavalla. Samalla yritys on jo kansainvälistynyt, Baltia on firman kannattavin markkina-alue.
Samasta tuotantomäärästä kuin ennen EU-aikaa HK-Ruokatalo saa nyt tuloja miljardi markkaa vähemmän. Laskeneen ruuan kuluttajahinnan yhteiskunnallinen kustannus on työpaikkojen väheneminen. HK:n saneerauksessa väkimäärä putosi tuhannella, 3 500:sta 2 500:aan.
Salon Seudun Osuuskaupan toimitusjohtaja Arto Arvonen todisti myös kaupan tehostaneen kilpailukykyään olennaisesti tällä vuosikymmenellä. Osoituksena tästä hän mainitsi Seston pysymisen kotimaisissa käsissä, kun Wihuri hankki ketjun haltuunsa kuluneella viikolla.
Myös kaupan alalla iskukyvyn noston hinta on ollut kova, väki on vähentynyt puoleen aikaisemmasta eli 19 000 työntekijään. Seuraava uhka alalla syntyy Tradekan kaupasta, jossa Arvosen mukaan ulkomaisilla ketjuilla on jo jalka oven välissä Suomeen.
Tilaisuuden isäntien eli maataloustuottajien puheenvuoroissa oli alan tavanomaisen valittelun ohella myös itsekritiikkiä ja tuottajaketjun alkupään ongelmien avointa pohdintaa.
Ala ei näe yhteisiä etujaan, viljelijöiden omat yritykset tappelevat toisensa hengiltä. Farman johtaja Mikko Lindberg ihmetteli, miksi suurin osa tuottajista on kiinnostuneempi siitä, mikä yrityksistä on Suomen kaunein kuin riittävän korkeasta tuotantohinnasta.
Viljelijöiden mahdollisuudet vallankäyttöön ovat kuitenkin rajatut, koska useimmat heidän perustamansa yhtiöt toimivat nykyään pörssiyhtiöinä markkinoiden ehdoilla. Tahdin määrää tavoite saada lisäarvoa omistajille hyvän tuloksen, osingon ja osakkeen arvonnousun myötä.
Onko viljelijä viljelijälle susi, kysyi maanviljelijä Juhani Hörkkö Koski Tl:stä vastaten myöntävästi kysymykseensä. Joko tyhmyyttään tai itsekkyyttään, kun katsoo Hörkön todistusaineistoa.
Siirtyminen vanhasta maatalouspolitiikasta avoimille markkinoille ei ole onnistunut toivotulla tavalla. Syynä on viljelijöiden omien edusmiesten käyttäytyminen. Maatalouden tarvikekaupassa SOK:n ja Hankkijan välinen 1960 alkanut kilpailu johti 1992 Hankkija-Noveran kaatumiseen.
Sitä ennen oli nähty huonon taloudenpidon aikakausi, jota KOP yritti paikata uhraamalla Puolimatkan rakennusliikkeen Hankkijan ammottavaan kitaan.
Teurastamopuolella voidaan Hörkön mielestä todeta murheellinen hajaannus TLK:n purkamisen jälkeen. Rahaa poltetaan mielettömästi taisteltaessa siitä kuka on suurin ja kaunein. Karjaa kuljetellaan ristiin rastiin ympäri Suomen, vaikka oma teurastamo odottaa lihaa navetan, kanalan tai sikalan nurkilla.
Maitosektorilla tilanne johti vuosikymmenen alun taistelujen jälkeen tukkuhinnoilla kilpailuun, jossa maidontuottajat häviävät vuosittain vähintään 200 miljoonaa markkaa.
Kananmunamarkkinat menivät aivan sekaisin EU:hun mentäessä, koska tuottajien omistama Munakunta ei ollut riittävän vahva vakauttamaan markkinoita.
Kun näihin esimerkkeihin lisätään elintarviketuottajien hidas kyky reagoida markkinoiden ja asiakkaiden tarpeisiin, ei ole ihme, että elintarvikeketju ei pysty ottamaan omaa osuuttaan tämänkään päivän rajun kasvun tilanteesta.
Maataloustuottajain Keskusliiton MTK:n haave keskitetystä tuotemarkkinoinnista ja yhden ison tuottajayhdistyksen perustamisesta ovat kaikuja suljetun talouden maailmasta, jota Maailman kauppajärjestö WTO yrittää nyt Seattlessa purkaa. En usko MTK:n huomisen Turun mielenosoitusmarssinkaan asiaa paljon edistävän, saapahan järjestö nimensä Brysselin varjosta esille.
Vapaassa markkinatilanteessa kuluttaja on kuningas.
