Kolumni Päivän pistot 30.10.1999:
Kulttuurikaupungissa kuohuu
"Kyltyyri! Kultyyri! Kyltyyri!/ Tuo huuto on Suomessa syyri./ Mut mikä se on se kyltyyri?/ Kas, siinäpä pulma on jyyri," Eino Leino huudahti aikoinaan.
Saksalainen Hanns Johst jäi puolestaan historiaan tokaisullaan 1 "Kun kuulen sanan kulttuuri, päästän pistoolini varmistimesta."
Turun kaupungin kulttuurielämässäkin käydään juuri nyt pienimuotoista sotaa. Kuullessaan sanat Turun kulttuuri, moni antautuu välittömästi.
Kulttuuritoimenjohtaja 2Markku Aukian haastattelu TS:ssa pari viikkoa sitten purki patoja jo hieman, vaikka useimmat osapuolet kyyhöttävät vieläkin omissa bunkkereissaan. Itsesuojeluvaisto estää heitä nousemasta esiin taistelutantereelle.
Kaupungin kulttuurivirkamiesten ja luottamushenkilöiden välit ovat pahasti tulehtuneet. Sitä kuvaa hyvin kulttuurilautakunnan puheenjohtajan 2Voitto Ranteen lausunto, jonka mukaan parasta Markku Aukian ehdotuksissa oli, että hän lakkauttaisi oman pestinsä.
Kun Aukia esittää kaupungin kulttuuritoimelta 35 miljoonan markan vähennystä, rohkeutta häneltä ei ainakaan puutu. Mutta kun hän sanoo, että 35 miljoonan nipistys voidaan tehdä ilman että oikeastaan mitään lopetetaan, realismin tajua häneltä kylläkin puuttuu.
Aukian kaavailut kulttuurikiinteistöjen tehokkaammasta käytöstä ja liike-elämän sponsorituen rajusta kasvusta ns. kärkituotteisiin satsaamalla on helppo piirtää paperille, mutta arjen käytäntö voi olla toinen. Sitä paitsi kaupungin tehtävänä on ensisijaisesti vastata peruskulttuuritarjonnasta.
Kulttuuritoimenjohtajaa ei silti kannata lyödä lyttyyn. On hyvä, että joku viitsii edes ääneen pohtia, voidaanko asiat tehdä toisin kuin ennen on tehty.
Jos kulttuurin rahoista lähes kaikki menee pelkkiin palkkoihin ja seiniin, ei toiminnassa ole enää paljon mieltä. Kulttuuritoimi on kansalaisia eikä pelkkää hallintoa varten.
Kysymys on ensinnäkin siitä, miten paljon kulttuuriin ollaan valmiit satsaamaan. Toiseksi tullaan näkemyseroihin siitä, miten paljon kulttuuripalveluja tuotetaan kaupungin omana työnä ja paljonko niitä hankitaan erillisprojekteina, osin yhteistyössä liike-elämän kanssa.
Aukia on mieltynyt kulttuurin suurprojekteihin. Ulkomailta tuotetut taidenäyttelyt ovat hänen lempityökenttäänsä. Viiden vuoden sopimus konsultti 2Jouko Arojoen kanssa on yksi esimerkki tästä. Monta valtakunnallisen uutiskynnyksen ylittänyt näyttelyä on saatu hänen avullaan Turkuun. 2Seppo Ristilehdon tuottama Jokamies-näytelmä on ollut toisenlainen, näyttävä erillisprojekti.
Turku on joka tapauksessa profiloitunut näillä kärkituotteilla. Arojoen poliittinen tausta tai akateemisten opintojen puute ei sinänsä tee hänestä huonoa sopimusosapuolta. Meikäläinenkin on toiminut nuoruudessa menestyksellisesti mittarinlukijana kesä- ja joululomien aikana.
Taloudellisista ongelmista ja tulehtuneista henkilösuhteista huolimatta Turku on ainakin toistaiseksi kulttuurikaupunki. Aivan oma ulottuvuutensa on esimerkiksi ympäristötaide, jonka tuottajana erityisesti WA:n museonjohtaja 2Päivi Kiiski on kunnostautunut. Ei hän ihan aina sairaslomalla ole.
Kaupunginteatterissa 2Ilpo Tuomarila on avannut uusia uria. Teatteri on päässyt aallonpohjastaan, vaikka matkaa maailman huipulle tietysti on.
Musiikkikeskuksena Turku on Helsingin jälkeen Suomen kakkonen. Tasoa löytyy kaikissa musiikkilajeissa. Kaupunginorkesterin konsertit ovat lähes loppuunmyydyt, mutta 2Elina Siltasellakin riittää silti päänvaivaa taloudesta.
Kuvataiteella on kaupungissa vahva perinne Turun piirustuskoulun ansiosta. Taideakatemian aikaansaaminen Aurajoen rannalle hyvin lyhyessä ajassa on huikea saavutus, minkä ansiosta esimerkiksi animaatioelokuvan alueella Turku on jo niittänyt kansainvälistä huomiota.
Turku on myös museokaupunki, tanssikaupunki ja ties mitä. Kirjallisuus on täällä vähän heikommissa kantimissa, mutta 2Keijo Perälän johtama kirjastolaitos toimii. Jos Turusta löytyi 145 mmk Turkuhalliin, täytyy 100 mmk löytyä uuteen pääkirjastoonkin.
Kulttuuriin, taiteisiin satsaaminen on välttämätöntä myös elinkeinotoiminnan kannalta. Jos täältä luovuus katoaa, mitä meille jää jäljelle. Pelkkä kaljanjuontiko?
P.S. Tämän kolumnin myönteinen ote ei johdu pelkästään rakkaudesta turkulaiseen kulttuuriin, vaan myös toivosta välttää kerrankin Markku Aukian vastine - tai saada ainakin tavanomaista myönteisempi vastine.
Kirjoittaja on Turun Sanomain päätoimittaja.
