Pääkirjoitus

Lupauksia ja haasteita Balkanille

Sarajevossa ei ole ollut sitten vuoden 1984 talviolympialaisten yhtä näyttävää kokoontumista kuin tänään alkava huippukokous. Kymmenet valtionjohtajat ja lukuisa joukko kansainvälisten järjestöjen edustajia matkustaa hetkeksi kaupunkiin päämääränään Balkanin ja Kaakkois-Euroopan vakaus. Tänään paikalla on pienempi joukko, huomenna koko valtiomieskaarti.

Alueen kehitykselle on määrä löytää uusi suunta. Sarajevon rauhanolympialaisista oli kulunut vain muutama vuosi, kun Balkan oli tulessa ja Sarajevoa hallitsivat tarkka-ampujat. Bosnian sodan raunioita ei ole vieläkään raivattu. Se kertoo rauhanrakentamisen vaikeudesta. Kauanko kestänee, ennen kuin tuoreet Kosovon joukkohaudat on pystytty unohtamaan ja tuhotut kylät rakentamaan uusiksi.

Jotta väkivallan ja koston kierre katkeaisi, Balkanin ja naapurimaiden johtajien toivotaan sitoutuvan rauhanomaiseen poliittiseen kehitykseen, jonka yksi houkutin ja kiinnekohta ilmeisesti tulee olemaan syvenevä eurooppalainen integraatio ja laajeneva Euroopan unioni.

Sarajevossa lie joukosta poissa vain yksi. Serbiaa ja sen valtionjohtajaa Slobodan Milosevicia ei ole kutsuttu huippukokoukseen. Serbeille ikään kuin näytetään porkkanaa; demokraattinen Serbia olisi tervetullut mukaan, mutta ei nykyinen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jugoslavian toinen osavaltio Montenegro osallistuu kokoukseen, samoin ainakin kansainvälisten edustajiensa kautta Kosovo, jonka voi sanoa päätyneen Jugoslavian käsistä kansainväliseksi protektoraatiksi.

Kosovo elää edelleen kriisiä. Sodan ja edestakaisin vaeltavien pakolaisaaltojen piinaamaan maakuntaan ei ole pystytty vielä muodostamaan siviilihallintoa. Naapurimaista palanneet albaanit rakentavat tuhottuja kotejaan, kuka mitenkin pystyy. Nopea konkreettinen apu ennen talven tuloa on heille tuiki tärkeää.

EU:n ja Maailmanpankin Brysseliin kutsuma lahjoittajamaiden kokous lupasi eilen kosovolaisille ensiapua. Ulkopuolisten vastuulla on humanitaarisen avun ja Kosovon alkavan jälleenrakentamisen maksaminen.

Taloudellisen tuen lupauksia on odotettavissa myös Sarajevosta vastineeksi sille, että Balkanin maat naapureineen päättävät etsiytyä vakaasti demokraattiselle ja rauhanomaiselle tielle.

Kaakkois-Eurooppaa on yritetty vakauttaa aikaisemminkin, Bosnian sodan jälkeen. Toivottavasti yritys ei tällä kerralla jää yhtä tuloksettomaksi. Jos Sarajevon huippukokous onnistuu, sieltä alkavaa tapahtumaketjua ja kokousten sarjaa saatetaan jonakin päivänä verrata Helsingissä käynnistettyyn Etykiin.

Sarajevossa on keskeisessä roolissa EU:n puheenjohtajamaan presidentti, Kosovon rauhanprosessin räätälöinyt Martti Ahtisaari. Myös kokousjärjestelyt ovat pitkälti suomalaisten harteilla. Suomelle tarjoutui yllättäen jälleen yksi aikakirjoihin jäävä tehtävä - toivottavasti onnistunut.