Pääkirjoitus

Pääkirjoitus 20.7.1999:
Eurovaalien jälkipyykki jatkuu

Alkukesän eurovaalien katastrofaalisen alhainen äänestysprosentti on synnyttänyt poliittisen keskustelun, jolle ei näy loppua. Kiistely EU:n parlamenttivaalien vaalipiirijaosta ja mahdollisesta kytkemisestä jonkin muun vaalin yhteyteen käy kiihkeänä.

Pääministeri Paavo Lipponen sanoi lauantaina Kansanvallan päivän juhlassa Porissa kannattavansa alueellisia vaalipiirejä. Hänen mukaansa EU-parlamenttivaalit pysyvät äänestäjille etäisinä julkkisvaaleina, jollei vaalijärjestelmää muuteta alueelliseksi. Samalla hän toisti ehdotuksensa, että selvitettäisiin EU- ja kunnallisvaalien yhdistäminen.

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila kiirehti seuraavana päivänä vastaamaan Lipposelle, ettei keskusta hyväksy euro- ja kunnallisvaalien yhdistämistä, koska näillä kahdella vaalilla ei hänen mielestään ole kosketuspintaa keskenään. Alueellisen vaalipiirinjaon puolesta puolue on on ottanut kantaa jo aiemmin.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Esko Helteen mielestä paras ratkaisu olisi yhdistää eurovaalit presidentinvaaliin, mutta hän piti toimivana myös Lipposen esittämää kytkyä kunnallisvaaleihin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Euroopan parlamentin jäsen Riitta Myller (sd) puuttui myös keskusteluun tukemalla Lipposen ajatusta alueellisista vaalipiireistä. Eurovaalien ajankohta pitäisi hänen mielestään ratkaista kansanäänestyksellä ensi vuoden kunnallisvaalien yhteydessä.

Mielipiteitä riittää siis laidasta laitaan eikä yksimielisyyttä varmaankaan ole kovin helposti löydettävissä. Lähimpänä sopu lienee vaalipiirikysymyksessä, jossa suuret puolueet kallistunevat ennen seuraavia eurovaaleja alueelliseen, ehkä neljän vaalipiirin järjestelmään. Tähänastisissa EU-vaaleissahan koko maa on ollut yhtenä vaalipiirinä.

Alueellinen vaalipiirijako herättänee vastustusta pienissä puolueissa, koska silloin äänikynnys nousee ja pienpuolueiden on ilman vaaliliittoja entistä vaikeampi saada omia ehdokkaitaan läpi. Riskinä on lisäksi se, että politiikanteko keskittyy liikaa EU-rahojen hankkimiseen omalle alueelle, jolloin maan kokonaisetu hämärtyy.

Eurovaalien kytkeminen jonkin muun vaalin yhteyteen saattaisi nostaa äänestysprosenttia, mutta se on ongelmallista pelkästään eripituisten vaalikausien takia. EU-vaalit pidetään nykyään viiden vuoden välein, kunnallis- ja eduskuntavaalit neljän vuoden välein ja presidentinvaalit joka kuudes vuosi.

Eri vaalitapahtuminen kytkeminen toisiinsa olisi helpompaa, jos EU:n parlamenttivaalit pidettäisiin joka neljäs vuosi. Tällöin samassa yhteydessä voitaisiin pitää joko eduskunta- tai kunnallisvaalit - tai vaikkapa molemmat. Esimerkiksi Ruotsissa äänestetään monissa vaaleissa yhtä aikaa.

Eduskunta- tai kunnallisvaalien vaalikauden kasvattaminen viiteen vuoteen ei sen sijaan nopeasti muuttuvassa maailmassa tunnu järkevältä. Presidentinvaalikauden lyhentäminen kuudesta viiteen vuoteen olisi mahdollista, mutta toisaalta presidentinvaalit ja eurovaalit sopivat kaikkein huonoimmin yhteen. Molemmat ovat niin henkilökeskeisiä vaaleja, että ne menisivät aika lailla sekaisin eikä presidentinvaalissa voitaisi ainakaan noudattaa alueellista vaalipiirijakoa.

Lopputulos koko keskustelusta voi siis olla ettei mikään muutu, ja puolueet ovat vain pakotettuja tekemään EU-vaalit äänestäjille nykyistä läheisemmäksi ja tärkeämmäksi tapahtumaksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy