Pääkirjoitus

Pääkirjoitus 12.7.1999
Liikaselle painava salkku
uudistuvassa komissiossa

EU:n komission uusi puheenjohtaja, italialainen Romano Prodi rakensi ryhmäänsä kuin konsanaan pääministeri ja kehui lopulta saaneensa kokoon huippuluokan tiimin. Komission työt jaettiin hänen mukaansa komissaarien kykyjen ja kokemuksen mukaan.

Jos Prodin ylistyksen ottaa kirjaimellisesti, joutuu toteamaan, että lähinnä vain EU:n isot jäsenmaat ovat ymmärtäneet lähettää Brysseliin kovan luokan osaajia. Raskaimmat salkut menivät niille.

Poikkeuksiakin oli. Niistä Erkki Liikasen saama teollisuus- ja tietoyhteiskuntakomissaarin nimitys herätti Suomessa tasaisen tyytyväisen hyminän.

Komissaari Liikasen lähivuodet tulevat ilmeisesti täyttymään teollisuuspolitiikan ja telekommunikaation kysymyksistä. Kännykkämaaksi tunnustautunut Suomi taisi saada tunnustusta erityisosaamisesta tälläkin tavalla - vaikka heti on muistutettava, että EU:n komissaarien ei työssään ole määrä edustaa kotimaataan eikä edistää kotimaisen teollisuuden etuja, vaan tehdä työtä unionin kaikkien maiden hyödyksi.

Sekä pääministeri Paavo Lipponen että opposition Esko Aho ovat ilmoittaneet olevansa tyytyväisiä Liikasen salkkuun. Nokian kommentteja ei ymmärrettävästi ole näkynyt julkisuudessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Liikanen tai kukaan muukaan komissaariehdokkaista ei pääse uusiin töihin ennen syksyä ja europarlamentin hyväksymismenettelyä. Kesäkuussa valitut uudet EU-parlamentaarikot tapaavat Prodin komissaaritarjokkaat vielä heinäkuussa, mutta varsinaiset sinetit heidän nimitykselleen tulevat - jos ovat tullakseen - vasta syyskuussa.

Prodin komissio ei ole kaikilta osin täyden kympin kokoonpano, mutta on mahdoton ennustaa, miten kiivaasti parlamentti pitää kiinni joistakin etukäteen uumoilluista periaatteista. Komissaariehdokkaista kymmenen edustaa sosialistisia puolueita. Jäsenmaiden tahdosta konservatiiveilla, jotka saivat murskavoiton kesäkuun vaaleissa, on komissiossa keskiryhmien edustajienkin kanssa vain kuusi edustajaa. Sitoutumattomia on kolme. Mukaan on lisäksi yltänyt EU:n historian ensimmäinen vihreä komissaari.

Sukupuolijakaumasta tuskin tulee parlamentissa isoa riitaa, vaikka viittätoista miestä vastaan on komissaareiksi ehdolla vain viisi naista.

Tuoreen komission jäsenet ovat valtaosin uusia. Ainoastaan neljä komissaaria vanhasta, keväällä eroamanaan joutuneesta Jacques Santerin komissiosta jatkaa, ja heistäkin pelkästään yksi eli itävaltalainen Franz Fischler pitää entisen työnsä maatalouskomissaarina.

Komission kasvojen pesu oli välttämätöntä. Kun työ käynnistyy, Prodin lupaamien ohjenuorien, avoimuuden ja vastuunkannon, pitää pysyä komissaarien mielessä. EU:n uuden vetojuhdan on pystyttävä osoittamaan eurooppalaisille epäilijöille, että korruptio, suosikkijärjestelmät ja ylimielisyys eivät ole unionin välttämättömiä seurannaisia, ja että viime talven tapahtumien takana oli harharetki, jolta komissiossa pystytään palaamaan tavalliseen terveeseen päiväjärjestykseen.