Pääkirjoitus

Kolumni Suomi 1949/Veli Junttila
Maanpakolaisen paluu

Kansalaissodan jälkeen Suomesta paennut Oskari Tokoi palasi pitkän, yli 30 vuotta kestäneen maanpakolaisuuden jälkeen kotimaahansa 7.7. 1949.

Yhdysvaltoihin asettunut Tokoi toimi talvisodan jälkeen monin tavoin isänmaansa hyväksi. Niinpä Tokoille oli jo maaliskuussa 1944 presidentti Risto Rytin päätöksenä ilmoitettu, että hänet on vapautettu kaikista niistä syytöksistä, joita vuoden 1918 tapahtumien johdosta mahdollisesti voitaisiin nostaa.

Vuonna 1873 Kannuksessa syntynyt Tokoi oli viettänyt lapsuutensa Suomessa ja Amerikassa, josta palattuaan hän toimi työväenliikkeessä keskeisenä henkilönä. Valtiollisissa tehtävissä toimi mm. kansanedustajana 1907-1917 ja vuonna 1913 eduskunnan puhemiehenä sekä vuonna 1917 senaatin talousosaston varapuheenjohtajana - siis pääministerinä.

Punaisessa Suomessa Tokoi toimi Kansanvaltuuskunnan elintarvikeasiain päällikkönä, siis kansanhuoltoministerinä.

Sodan jälkeen hän pakeni Venäjälle ja toimi sekavissa oloissa mm. Muurmannin suomalaisessa legioonassa. Hän päätyi monien vaiheiden kautta 1920 Yhdysvaltoihin, jossa työskenteli vuoteen 1950 saakka Fitschburgissa ilmestyvän Raivaaja-lehden toimittajana.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tokoi ja hänen toinen puolisonsa, amerikkalaissyntyinen Eva saivat kutsun Suomeen keväällä 1949 Suomen Huollolta, joka yhdessä kveekarien kanssa oli huolehtinut Amerikasta tulleiden avustusten jakamisesta. Kutsu tuli myös Sdp:ltä, joka heinäkuussa aloitti 50-vuotisjuhlien vieton.

Tokoin paluu oli suuri mediatapahtuma. Malmin lentokentällä oli vastassa Yleisradiokin. Helsingin yliopistolla oli puhetilaisuus, sitten Turussa paikka kunniavieraana Sdp:n juhlilla ja presidentti J.K. Paasikiven kutsuvieraana Kultarannassa.

Tokoi kiersi sen jälkeen Hämeen lääniä, jonne oli sijoitettu suhteellisesti eniten siirtolaisia pika-asutus- ja maanhankintalain mukaisesti.

Lapin matkalla Tokoi sai nähdä jälleenrakennuksen ihmeen viisi vuotta hävityksen jälkeen mm. käynnillä Rovaniemellä, Kemijärvellä ja Savukoskella.

Paluumatkalla Tokoi osui Kemin lakon kuumimpaan saumaan, mutta piti siellä lupaamansa puheen kommunistien tappouhkauksesta huolimatta.

Tokoi näki Egyptin korven tienviitan matkalla Lieksasta Nurmekseen. Hän kysyi nimelle selitystä ja sai vastauksen, että kyseessä on Vaasan läänin ruotsalaiskuntien ostama korpialue. Ruotsinkielisten kuntien ei lain mukaan ollut pakko ottaa siirtoväkeä alueelleen. Niinpä ne saivat ostaa suomalaiselta paikkakunnalta luovutettavakseen tulleen maa-alueen.

"Ruotsia puhuvilla suomalaisilla on vieläkin erioikeuksia - ja siitä saavat maksaa 'Jumalan selän taakse' Egyptin korpeen joutuneet karjalaiset samoin kuin Tervolan metsäkulmille joutuneet Petsamon alueen kalastajat", kertoo Tokoi muistelmissaan.

Tokoi kävi myös kotiseudullaan Kannuksessa, joka on toisenkin pääministerin, Esko Ahon yksi kotipaikka. Kannuksesta tai lähipiiristä on muitakin ministeritason poliitikkoja, Kauno Kleemola, Kusti Eskola, Matti Lepistö, Viljami Kalliokoski...

Toisen kerran Tokoi tuli Suomeen toukokuussa 1957, jolloin oli kulunut 50 vuotta maamme ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan kokoontumisesta.

Eduskunnan järjestämään juhlaan oli kutsuttu kunniavieraiksi ensimmäisen eduskunnan jäsenet ja tietysti myös puhemiehet. Eduskunnan jäsenistä oli elossa seitsemän, joista viisi oli mukana, Tokoin lisäksi rouva Hedvig Gebhard, kunnallisneuvos Otto Karhi, tohtori Väinö Tanner ja maanviljelijä Juho Leppälä. Puhemiehistä olivat Tokoin lisäksi mukana tohtori Paavo Virkkunen ja tuomari Väinö Hakkila.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Oskari Tokoi oli toiminut myös SAK:n puheenjohtajana, joten hän oli yksi juhlapuhujista SAK:n 50-vuotisjuhlilla tuon vierailun aikana.

Kolmas kutsu kotimaahan tuli pian ja yllättävältä taholta, Kirkko ja kaupunki -toiminnalta, joka pyrki lähentämään kirkkoa ja työväenliikettä.

Järjestön vieraana Tokoi puhui kirkoissa - myös Kannuksessa - kokoushuoneissa ja työväentaloilla.

Helsingin työväentalolla 4.11. 1958 Tokoi tilitti Suomen ja sen työväenliikkeen historiaa: "Me olemme rikkoneet, ei ainoastaan Jumalan tahtoa ja käskyjä vastaan, vaan myöskin sitä yhteiskuntajärjestystä vastaan, jossa elämme..."

Kolmannelta ja viimeiseltä Suomen matkaltaan Tokoi palasi Yhdysvaltoihin marraskuun 1958 lopulla.
Kirjoittaja on Turun Sanomain toimittaja.