Pääkirjoitus

Pääkirjoitus 2.7. 1999:
Vaikka valtio pystyy lyhentämään velkaa,
saneeraustarve ei ole ohi

Valtiovarainministeri Sauli Niinistön neljäs budjettiesitys perustuu optimistiselle 3,9 prosentin talouskasvulle ja 9,3 prosentin työttömyydelle.
Valtiovarainministeri Sauli Niinistön neljäs budjettiesitys perustuu optimistiselle 3,9 prosentin talouskasvulle ja 9,3 prosentin työttömyydelle.

Suomen talouden lama on ehditty julistaa jo monta kertaa monilla perusteilla päättyneeksi. Kuitenkin vasta ensi vuonna täyttyy muuan olennainen kriteeri, jos valtiovarainministeriön tuore budjettilinjaus toteutuu: valtio pystyy ensimäistä kertaa vuosikymmeneen lyhentämään velkojaan.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistön johdolla laadittu esitys puristaa valtion menot vajaaseen 192 miljardiin markkaan eli jonkin verran tehtyjä kehyspäätöksiä tiukemmaksi. Valmisteilla on yli viisi miljardia markkaa ylijäämäinen talousarvio, laatuaan ensimmäinen sitten vuoden 1990.

Niinistö ansaitsee talouspolitiikan vartijana tunnustuksen pitkäjänteisestä työstä budjettipohjan tervehdyttämiseksi. Lamavuosina tolkuttomasti velkaantuneen valtiontalouden tasapainoittaminen ja kääntäminen plussalle on ollut vaativa urakka.

Perinteisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja mureni pahoin vuosikymmenen alussa. Koko rakennelmaa ei haluttu kuitenkaan purkaa, vaan tyydyttiin peruskorjauksiin. Valtion menoja on leikattu bruttokansantuotteeseen suhteutettuna keskimäärin kahdeksan prosenttia vuodessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nyt on päästy siihen tilanteeseen, että valtiontalouden niin sanottu perusjäämä on positiivinen eli normaalit tulot riittävät normaaleihin menoihin. Valitettavasti taakkana on edelleen huikea 420 miljardin markan valtionvelka ja sen aiheuttamat korkomenot.

Velan valtavaa rasitetta kuvaa laskelma, jonka mukaan ilman sitä vuoden 2000 talousarvioesitys olisi 34 miljardia markkaa ylijäämäinen. Toisaalta budjettiin merkityllä kuuden miljardin tasalyhennyksellä valtionvelan kuoletus kestäisi 70 vuotta (HS 1.7.).

Luvut osoittavat, että valtiontalouden liikkumavara on budjetin tasapainottumisesta huolimatta pitkälle tulevaisuuteen hyvin niukka. Ohjien höllentämiseen ei ole varaa, eikä saneerauksen tarve ohitettu.

Säästötalkoiden julistaminen päättyneeksi on poliittisesti kovin houkuttelevaa aikana, jolloin Suomen talouden kasvun jatkuu eurooppalaisittain vahvana, jolloin työttömyys on hellittämässä ja valtion kassaan virtaa vuolaasti veromarkkoja.

Pitää kuitenkin muistaa, että velkataakan lisäksi rasitteenamme on Euroopan kirein verotus. Kokonaisveroaste on nousemassa ensi vuonna kaikkien aikojen ennätykseen eli yli 47 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Ero OECD-maiden keskitasoon alkaa olla kilpailukyvyn kannalta huolestuttavan suuri.

Talouspolitiikan suuri linja kiteytyy kysymykseen verotuksen höllentämisestä. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä siihen vastaaminen on jätetty hallituskäsittelyn ja syksyn tupopelin kuumaksi perunaksi.