Kolumni 21.6. 1999 Suomi 1949/Veli Junttila:
Wuolijoki sai eropassit
Turun Sanomat kertoi juhannusviikolla 1949 suuren uutisen: Yleisradion pääjohtaja Hella Wuolijoki on vapautettu tehtävästään.
Rovasti Lennart Heljas - radion uuden, eduskunnan valitseman hallintoneuvoston puheenjohtaja - kertoi uutisessa hyvin modernin erottamisperusteen: "Radion toimintaa vahingoittanut häly halutaan saada hiljentymään".
Äärivasemmistoa sympatiseerannut ja sille mieluisia ohjelmia suosinut Wuolijoki kaatui ns. Lex Jahvettiin. Sdp:n kansanedustaja Jahvetti Kilpeläisen aloitteesta oli säädetty laki, joka siirsi Ylen hallituksen ja kulkulaitosministeriön valvonnasta eduskunnan valvontaan.
Heljas sanoi, että radiolla on suuri vaikutus yhteiskuntaan ja se tuntuu pienimmissäkin yksityiskohdissa. "Jos radio levittää kuuntelijapiiriinsä suvaitsevaisuutta ja lähimmäismieltä, merkitsee se näiden myönteisten asioiden lisääntymistä maailmassa, mutta jos se levittää ympärilleen suvaitsemattomuutta ja vihaa, merkitsee se näiden kielteisten asioiden lisääntymistä maailmassa".
-Radio ei tietenkään voi vaieta poliittisista kysymyksistä, mutta tärkeää on, että nämä asiat saadaan käsitellyksi tasapuolisesti niin, että erimielisyyttä herättävissä kysymyksissä eri näkökannat saadaan oikealla tavalla esille, Heljas painotti.
Heljas kertoi, että uudella hallinnolla on edessä mittava teknillinen ja taloudellinen rakennusohjelma. Helsingin uusi 100 kw:n tehoinen lähetysasema parantaa koko maan ja myös ruotsinkielisten kuunteluolosuhteita,
Rakennustyö lisää myös huomattavasti suomenkielisten ohjelmien määrää, koska suurin asemamme Lahti voi Helsingin valmistuttua siirtyä lähettämään yksinomaan suomenkielistä ohjelmaa.
Heljas muistutti myös television maailmanvalloituksesta, joka on ulottumassa Suomeenkin. Suuri haaste on Helsingin olympiakisat, jotka asettavat radiolla kovia vaatimuksia.
Mahdollista on, että Hella Wuolijoki ei odottanut erohankkeita ainakaan uuden neuvoston ensimmäisessä kokouksessa. Hän puhui vielä kovasti tulevaisuutta luotsaten tuossa 22.6. kokouksessa.
Erottamispäätös syntyi äänin 13-3, kolmen pidättyessä äänestyksestä. Neljä kommunistia ja kansandemokraattia jätti pöytäkirjaan eriävän mielipiteen, koska erottaminen ei ollut esityslistalla.
Hellalle myönnetty kultainen kädenpuristus oli palkka kuudelta kuukaudelta. Väliaikaiseksi pääjohtajaksi valittiin yhtiön talousjohtaja Einar Sundström.
Sundström valittiin myöhemmin vakinaiseksi - puolueettomana johtajana. Maalaisliitto olisi valinnut Kustaa Vilkunan ja Sdp Reino Oittisen.
Hellan ironinen toive oli näin toteutunut. "Ettei Yleisradio kokonaan politisoituisi", hän oli toivonut jäähyväispuheessaan 7.7. 12949.
Wuolijoen elämäkerran kirjoittanut Pekka Lounela arvioi Hellan uskoneen viimeiseen asti, että hänellä on hallintoneuvostossa niin monta henkilökohtaista ystävää, että hän säilyttää virkansa. Eropäätöksen jälkeen Hellan tiedetään katkeroituneena sanoneen, että "hänet nujersivat ihmiset, joita hän piti älyltään ja sivistykseltään itseään alempina."
Jäähyväispuhe oli Pekka Lounelan mukaan katkeraa ja sydänveristä: Ääni nousi välillä falsettiin, korostukset olivat yliampuvia, ääntämisessä oli virolaisperäistä sekoilua t:n ja d:n välillä, omien aikaansaannosten luetteleminen oli yksityiskohtaista, samoin työtoverien kiittely.
Wuolijoki oli syntynyt Etelä-Virossa vuonna 1886 ja oli eropäätöksen aikoihin pian 63-vuotias. Hän kuoli talvella 1954. Radiouran jälkeen hän yritti turhaan etsiä kustantajaa kronikkaromaanilleen työmies Rantasen perheen vaiheista 1895-1945.
Lounelan mukaan Juhani Tervapäästä tuli jälleen henkireikä. Wuolijoki kirjoitti vielä 1953 kaksi Niskavuori-näytelmää, "Niskavuoren Heta" ja "Entäs nyt Niskavuori". Vuonna 1953 ilmestyi myös muistelmateos "Minusta tuli liikenainen", joka päättyi vuoteen 1918.
Pekka Lounelan mukaan Hella Wuolijoen suuri haave oli ollut näytelmä J.V. Snellmanista, mutta se ei toteutunut. Snellmania oli jo elinaikanaan haukuttu kommunistiksi, ja Hellakin näki Snellmanin Suomen ensimmäisenä marksilaisena.
Kirjoittaja on Turun Sanomain toimittaja.
