Vallalla on aina ollut monumenttinsa. Suomalaisen demokratian tyyssija on J. S. Sirenin piirtämä, vuonna 1931 valmistunut jykevä eduskuntatalo. Nyt sen kylkeen on tulossa pieneksi ja siroksi luonnehdittu lisärakennus, arkkitehtikilvassa parhaaksi arvioitu "Natur rutan".
Arkkitehti SAFA Pekka Helinin voitokkaan ehdotuksen nimi on paljon puhuva. Eduskuntatalon viereiseen puistikkoon, sijoitettu kaksielementtinen lisärakennus peittää toteutuessaan alleen alueen viimeisen vapaan ja vehreän "luontoruudun".
Palkintolautakunta piti Helinin työtä hyvin kaupunkikuvaan sopivana ja linjakkaana ratkaisuna suhteessa eduskuntataloon. Luonnehdinta "pieni ja siro" on merkitty muistiin eduskunnan puhemieheltä Riitta Uosukaiselta. Hän johti puhetta myös ko. lautakunnassa.
Jos joku katsoo Uosukaisen toimineen tuomarina omassa asiassaan, se ei ole ainakaan hän itse. Tasavallan hierarkian ykkösnainen on ollut alusta asti kursailematta ajamassa hanketta, joka kustannusarviot liikkuvat 215 - 250 miljoonan markan haarukassa.
Kansanedustajien enemmistöä ns. Pikkuparlamentin tontin uudisrakennus on kainostuttanut jopa siinä määrin, ettei siitä ole haluttu pitää erityistä pauhua.
Alkujaan koko projekti vuoti julkisuuteen puoli vahingossa eduskunnan kansliatoimikunnalta. Siitä syntynyt kohu saatiin laantumaan palkkaamalla konsultit selvittämään, löytyisikö Helsingin ydinkeskustasta muita sopivia tilaratkaisuja.
Ei löytynyt, vaikka mahdollisia tiloja todettiin olevan muun muassa läheisen Sibelius-Akatemian ja tulevan musiikkitalon yhteydessä. Puhumattakaan valtion omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin realisointia odottavista kiinteistöistä. Selvityksen johtopäätös oli yksikantaan se, että uuden talon rakentaminen tulee halvemmaksi kuin vanhojen korjaaminen.
Kuuluvimmin eri mieltä on ollut valtiovarainministeri Sauli Niinistö. Hän vastustaa hanketta valtiontaloudellisista syistä. Hänen mielestään kansanedustajien jos keiden pitäisi näyttää esimerkkiä säästäväisyyden hyveestä.
Eduskunnan apurakennusta voidaan arvostella myös miljööarvojen näkökulmasta. Onko todella tarpeen imeä viimeinen ilmavuus alueelta, jota täyttävät Kampin massiiviset liiketalot, Lasipalatsi, Kiasma, Postin pääkonttori ja Helsinki Median viestintätalo.
Surkuhupaisaa Pikkuparlamentin rakentamisessa on asioiden etenemisjärjestys. Ensin kansanedustajille alettiin pari vuotta sitten palkata avustajia ilman, että näille oli tarjota kunnollisia työtiloja. Nyt lisärakennukseen on suunniteltu työhuoneet 200 avustajalle, vaikka viitisenkymmentä heistä puurtaa edustajansa vaalipiirissä.
Kaikkinensa tuntuu oudolta, että alunperin varsin löyhäksi ja joustavaksi tarkoitetun avustajajärjestelmän vuoksi joudutaan tekemään yli 200 miljoonan markan investoinnit. Tältä osin hankkeessa maistuu jujutuksen maku.
Ettei vain "Pikkuparlamentista" olla tekemässä eduskuntaan uutta päätoimisten poliittisten virkamiesten monumenttia.
