Pääkirjoitus

Pääkirjoitus 20.5. 1999:
Europarlamentista löytyi niin laiskureita kuin työmyyriäkin

Europarlamentissa voi yrittää vaikuttaa muutenkin kuin mietintöjä laatimalla.
Europarlamentissa voi yrittää vaikuttaa muutenkin kuin mietintöjä laatimalla.

Juuri sopivasti ennen kesäkuun EU-vaaleja on suomalaisten euroedustajien eli meppien aikaansaannokset tutkittu oikein tieteellisesti. Kuten mistä tahansa työpaikasta löytyi myös EU:n parlamentista keskivertotyöntekijöiden lisäksi sekä työmyyriä että laiskureita.

Ahkerimmat europarlamentaarikot löytyivät naisedustajien joukosta, kuinkapas muuten. Kärkipaikan veivät rkp:n Astrid Thors ja vihreiden Heidi Hautala. Pahimman laiskurin leima taas lyötiin keskustan Paavo Väyrysen otsaan. Väyrynen ei kuitenkaan suostu ottamaan vastaan hänelle tarjottua oloneuvoksen titteliä, vaan toteaa keskittyneensä "olennaisimpiin asioihin".

Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitoksen tutkimuksessa europarlamentaarikkojen aktiivisuutta mitattiin sen mukaan, kuinka paljon heillä oli tilillään mietintöjä, lausuntoja, suullisia ja kirjallisia kysymyksiä sekä puheenvuoroja.

Mepit kritisoivat tämän kaltaisia tutkimuksia toteamalla, että eivät kylmät numerot kerro läheskään koko totuutta kuten esimerkiksi työn ääressä valvottuja öitä, tiukkoja neuvotteluja ja arkista puurtamista monimutkaisessa työympäristössä, minkä tutkijatkin myöntävät.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Näin varmasti onkin. Numerot voivat kertoa tietynlaisesta ahkeruudesta, mutta todellisesta vaikutusvallasta ne eivät kerro paljoakaan.

Työ europarlamentissa keskittyy valiokuntiin ja lähinnä niiden kautta yksityinen edustaja voi vaikuttaa. Toinen vaikutuskanava ovat poliittiset ryhmät. Näissä edustaja voi vaikuttaa oman ryhmänsä kantoihin. Pelkkä puheiden pito ei ole todiste edustajan vaikutusvallasta, koska ne lankeavat useimmiten automaattisesti ryhmän johtajalle.

Valiokunnissa ja poliittisissa ryhmissäkään ei kuitenkaan voi vaikuttaa, jos siellä istuu tuppisuuna. Laaja ja hyvä kielitaito on kullanarvoinen pääoma euroedustajalle. Hyvä esiintymistaito ja tärkeiden kielten hallinta luovat pohjan suhteiden rakentamiselle, jota kautta vaikuttaminen on mahdollista.

Kaikki tämä ei sulje kuitenkaan pois sitä, että myös numeroin mitattavalla ahkeruudella on merkitystä parlamenttityössä. Kuten tutkimuksen suorittaja toteaa, aktiivisuus on vaikutusvallan edellytys. Ahkerat huomataan ja heidän on helpompi solmia suhteita edustajakollegoihinsa kuten myös komission ja EU:n neuvoston suuntaan.

Eurovaalien lähestyessä itse kunkin on siten syytä tutkailla ehdokkaiden aikaansaannoksia edellisellä kaudella. Vaikka numerot eivät kerrokaan koko totuutta näyttävät ne kuitenkin suunnan.