Pääkirjoitus

Pääkirjoitus 12.5.1999:
Kiinan ja USA:n huonot välit
rauhanponnistelujen tiellä

Kosovon kriisi sai uuden ulottuvuuden, kun Nato onnistui siltojen ja öljyvarastojen lisäksi pommittamaan hajalle myös Yhdysvaltain ja Kiinan suhteet. Kiinalaiset raivostuivat Belgradin lähetystöönsä osuneista pommeista, jotka tappoivat kolme kiinalaista toimittajaa.

Tiukasti valtion kontrollissa toimivat Kiinan tiedotusvälineet ovat julistaneet, että teko oli tahallinen. Naton tiedottajien mukaan kysymyksessä oli vanhentuneisiin tietoihin perustunut erehdys.

Selitykset eivät ole kiinalaisia vakuuttaneet, vaan lauantaina alkaneet opiskelijoiden mielenosoitukset Yhdysvaltain ja Britannian Beijingin-lähetystöjen edustalla ovat jatkuneet. Mielenosoitukset ovat tapahtuneet kuitenkin viranomaisten tarkassa kontrollissa ja nyt opiskelijoita yritetään saada pois kaduilta takaisin yliopistojen kampuksille.

Venäjän Kosovo-lähettiläs Viktor Tshernomyrdin neuvotteli Beijingissä tiistaina ja tänään keskiviikkona sinne saapuu Saksan liittokansleri Gerhard Schröder. Molemmat pyrkivät tyynnyttelemään kiinalaisten kuumenneita mielialoja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kiinan viranomaisilla on kuitenkin omatkin syynsä alkaa hillitä lännenvastaista liikehdintää maassaan. Mielenosoitukset ovat kaksiteräinen miekka. Johto voi käyttää niitä poliittisten päämääriensä saavuttamiseen, mutta maassa, jossa tyytymättömyyden aiheita riittää, ne kääntyvät helposti johtoa vastaan.

Erityisen herkkä on tilanne juuri nyt, kun lähestymässä on Taivaallisen rauhan aukion verilöylyn kymmenvuotismuistopäivä. Poliisi ei tämän vuoksi jätä mitään sattuman varaan, vaan kadut tyhjennetään hyvissä ajoin mielenosoittajista.

Ongelmat eivät kuitenkaan poistu mielenosoittajien myötä. Taustalla on runsaasti vanhaa kaunaa, kuten kiista Kiinan WTO-jäsenyydestä, jonka presidentti Bill Clinton jälleen tyrmäsi Kiinan tuntuvista myönnytyksistä huolimatta. Yhdysvallat taas syyttää Kiinaa ydinasevakoilusta, ihmisoikeusloukkausten lisääntymisestä ja Taiwanin uhkailemisesta.

Alleviivatakseen suuttumuksensa syvyyttä Kiina on sanonut jäädyttävänsä yhteydenpitonsa Yhdysvaltain kanssa ihmisoikeuksissa, aseriisunnassa, asekaupan rajoittamisessa ja kansainvälisessä turvallisuudessa.

Uusimpana vetona Kiina sanoo YK-lähettiläänsä suulla kieltäytyvänsä keskustelemasta mistään Kosovon rauhansuunnitelmista ennen kuin Nato lopettaa pommituksensa Jugoslaviassa.

Tämä saattaisi vetää maton kaikkien diplomaattisten rauhanponnistelun alta, koska Kiina turvallisuusneuvoston jäsenenä pystyy vetollaan estämään neuvoston päätökset. Venäjä taas edellyttää, että kaikki Kosovon kriisiä koskevat päätökset saavat YK:n siunauksen. Pommitusten lopettaminen tuskin tulee tässä vaiheessa kysymykseen.

Kiinan jyrkistä äänensävyistä huolimatta on syytä olettaa, että tilanne alkaa vähitellen tasaantua. Yhdysvallat on pyytänyt anteeksi ja Kiinan mielenosoitukset ovat alkaneet hiipua. Sekä Kiina että Yhdysvallat tarvitsevat toisiaan. Kiina haluaa WTO-jäsenyytensä sekä länsimaisia investointeja ja Yhdysvallat puolestaan rauhan Kosovoon mahdollisimman pian. Kompromisseja on luvassa puolin ja toisin.