Pääkirjoitus

Kauppaa ja politiikkaa

Juhani Heimosen
Rivien välistä kolumni 12.5.1999
Oululainen osuuskauppa Arina tuki maaliskuun vaaleissa eduskuntaan pyrkineitä ehdokkaita suoraan ja välillisesti 223 924,60 markalla.

Tuskin menettelystä olisi koskaan kehkeytynyt minkään valtakunnan kohua, ellei yksi rahan vastaanottajista olisi sattunut nousemaan uuden hallituksen kulttuuriministeriksi.

Kokoomuksen Suvi Lindéniä Arina muisti 27 338 markan tuella. Hänen ansiostaan kansa on saanut taas kerran aiheen ihmetellä poliitikkojen moraalia.

Ministerin on epäilty ajaneen vastapalveluna osuuskaupan etua mm. rakennuslain eduskuntakäsittelyssä ja kiistellyissä Oulun kaavoitusratkaisuissa.

Vaikka näytöt Lindénin syypäisyydestä olivat lievästi sanoen hontelot, ministeriä on roikotettu siekailematta julkisuuden löysässä hirressä.

Toivottavasti oikeutettujen johtopäätösten tekoon on vähän paremmat eväät nyt, kun sekä osuuskauppa Arinan hallitus että ministeri Lindén ovat julkistaneet tiedot vaalirahoituksen yksityiskohdista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Arinan toimitusjohtaja Kari Salminen ei peittele poliitikoille suunnatun taloudellisen tuen tarkoitusta.

"On helpompi saada asioita ja mielipiteitä kuuluville, jos tuntee päättäjän", kauppaneuvos laukoo ja lupaa, että hänen yrityksensä jakaa vaalirahaa vastakin (HS 11.5.).

Arinan kerrotaan pyrkineen viime vuonna poikkeuksellisen aktiivisesti vaikuttamaan kansanedustajaehdokkaiden ohella Oulun kaupungin päättäjiin, jotta yritys saisi havittelemansa liikepaikat uusille suurmyymälöilleen.

Ponnistelut eivät ole menneet hukkaan. Lähellä kaupungin keskustaa, Limingantullissa, avattiin maaliskuussa jätti-Prisma, jota varten tehtyä kaavamuutosta ympäristöministeriössä vastusti.

Avajaisia kunnioitti läsnäolollaan yksi Arinalta vaalirahaa kuitannut kellokas, edellisen hallituksen työministeri Liisa Jaakonsaari .

Vain muuan oli joukosta poissa.

SOK:n pääjohtajalla Jere Lahdella oli vihkiäispäivänä muita kiireitä.

Arinan ympärillä viime viikkoina leijuneen skandaalin käryn on täytynyt ottaa Lahtea sieraimiin.

Perusarvoille yrityskuvaansa rakentavan, "vähän enemmän perhemarket" -kauppaketjun ei sovi jäädä kiinni poliitikkojen ostelusta eikä lainsäätäjien painostamisesta.

"Ei ole S-ryhmän arvojen mukaista, jos vaalitukea antava yritys kytkee asiaan yksittäisen oman edun tavoittelun", Lahti opasti tiistaina.

Kun osuuskauppaliikettä 1970-luvun jälkipuoliskolla ravistelivat ns. ylikorko-oikeudenkäynnit, Lahti työskenteli SOK:ssa sisäisen tarkastuksen johtajana.

Silloisen nöyryyttävän myllytyksen ja maineen lokaantumisen hän tuskin suin surminkaan soisi toistuvan.

Eri asia, onko osuuskauppojen keskuskunnan pääjohtajalla kyllin mahtia puuttua Arinan kaltaisten vahvojen jäseniensä tekemisiin,

Kauppaneuvos Salminen tuntuu ainakin toistaiseksi istuvan tukevasti paikoillaan ja nauttivan yrityksensä hallinnon luottamusta.

Jälkipyykkiä epäilemättä pestään vielä niin Oulussa kuin pääkallon paikalla Helsingissäkin.

Kauppa se on mikä kannattaa - etenkin ensiluokkaisilla liikepaikoilla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Oulun lisäksi tämä viisaus on koettu todeksi Turun seudulla, jossa on käynnissä vimmattu marketbisneksen kasvubuumi ja uudelleen sijoittuminen.

Keskeisenä osapuolena on täälläkin S-ryhmä ja siihen kuuluva Turun osuuskauppa eli modernimmin TOK-Yhtymä.

Itäharjun, Piispanristin ja Kärsämäen Prisma-investointien jälkeen TOK palaa halusta päästä rakentamaan kokonaan uutta liikeyksikköä.

Toteutuuko se jättimäisenä megaostoskeskuksena Raision Haunisissa vai lähellä Turun keskustan imua Pitkämäessä on kysymys, jonka ratkaisusta pelataan paraillaan isoa peliä.

Kaupan ja politiikan suhteita ajatellen asetelmassa voisi olla samoja aineksia kuin Oulun Arinan tapauksessa.

Onneksi niin ei ole. Siitä olen täysin vakuuttunut luettuani TOK:n toimitusjohtajan Veikko Aution lehtilausunnon viime kesältä (TS 7.7.98).

Hän kiteytti arvionsa yhteen virkkeeseen: "Turun politiikka ei ole ostettavissa".

Kirjoittaja on Turun Sanomien pääkirjoitustoimittaja.