Pääkirjoitus

Pääkirjoitus 10.5.1999
Laihakin karhu jaksaa kiinnostaa
Venäjän poliittisessa sirkuksessa

Venäjän karhun paino on pudonnut maan pitkän poliittisen ja taloudellisen talven aikana, mutta laihtuneenkin kontion elämöinti jaksaa kiinnostaa ja vaikuttaa niin venäläisiin kuin koko maailmaankin.

Sunnuntaina venäläisille tarjottiin konkreettisia sirkushuveja, kun maa muisti toisessa maailmansodassa natsi-Saksasta saavuttamaansa voittoa. Juhlallisuudet tosin jäivät monin verroin pienemmiksi kuin suuren ja mahtavan Neuvostoliiton aikana, jolloin kansalaiset saivat katsella mm. kilometrien mittaisia tankkijonoja. Tavalliselle kansalaiselle myönnetty vapaapäivä joka tapauksessa kelvannee tankkien kera tai ilman, kun palkkojen maksuistakaan ei aina ole takeita.

Alkaneella viikolla sirkuksen odotetaan antavan erikoisnäytännön, mutta presidentti Boris Jeltsinin ennalta-arvaamattomuuden vuoksi sekään ei ole varmaa.

Viime viikolla huhut pääministeri Jevgeni Primakovin ja koko parlamentin alahuoneen eli duuman erottamisesta yltyivät. Ensi torstaina duuman on määrä alkaa keskustella Jeltsinin syytteeseen asettamisesta mm. Tshetshenian sodan laittoman aloittamisen takia, ja presidentin on siksi siksi arveltu hankkiutuvan eroon niin hankalasta duumasta kuin pääministeristäkin. Johtajien välit ovat tiettävästi huonontuneet viime viikkoina. Loppuvuoden parlamenttivaaleihin saakka Jeltsin voisi hallita asetuksin ilman duumaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Laihankin karhun kynnet ovat terävät, ja siksi ulkomaailma seuraa huolestuneena venäläissirkusta nykyisessä maailmantilanteessa. Kosovon sodan osalta länsi on hävinnyt Venäjän propagandarintamalla, ja länsivastaisuus on yltynyt. Venäjää katsotaan nöyryytetyn, mikä luo parlamenttivaaleissa pohjaa ääriliikkeiden menestykselle.

Pääministeri Primakovin hallitus ei ole viime elokuun talouskriisin jälkeen onnistunut luomaan talouden elpymiselle hyviä edellytyksiä. Sen saamattomuutta mm. pankkitoiminnan uudistamisessa tai konkurssilain laatimisessa on kritisoitu.

Toisaalta ruplan devalvoitumisesta on seurannut jopa etua. Vaikka talousministeriö viime viikolla ennusti maan bruttokansantuotteen tänä vuonna putoavan prosentin verran viime vuodesta, teollisuustuotannon odotetaan kasvavan. Tavaraa on devalvoitumisen takia edullisempia tuottaa, ja siksi kilpailukyky on siltä osin noussut.

Talous on joka tapauksessa kuralla, ja pelastajaksi odotetaan ja saataneen jälleen Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, jolle tilanne on nolo. Uskottavuutensa säilyttämään pyrkivä IMF on vaatinut ja saanut muita talouskriisistä kärsineitä maita ryhtymään tiukkoihin uudistuksiin. Suuri Venäjä ei sellaisia ole juuri tehnyt, mutta IMF myöntää sille silti lainoja.