Suomen ja Ruotsin valtiot ryhtyvät tukemaan yksissä tuumin maidensa puolustusteollisuutta. Kuljetus- ja taisteluajoneuvojen ostot suunnataan vastaisuudessa yhteisyritykselle, jonka perustamisesta suomalainen Patria ja ruotsalainen Hägglunds julkistivat kuluneella viikolla aiesopimuksen.
Yhteisyrityksen toiminta rajoittuu pelkästään markkinointiin. Tarkoitus on myydä ruotsalaisia CV-90 -taisteluvaunuja ja suomalaisia miehistönkuljetus-Paseja kumppanimaan armeijalle.
Kyse on jo lähiaikoina miljardiluokan ristiinostoista, kun Suomi hankkii valmiusprikaateilleen satakunta CV-vaunua. Ruotsissa Pasien tarve on useita satoja.
Vastavuoroisuuteen perustuvassa kaupankäynnissä on omat, erityisesti hinnoitteluun ja hintakontrolliin liittyvät pulmansa. Kilpailevien vaihtoehtojen puuttuessa taloudellisuuden vertailu vaikeutuu.
Ainakaan Suomessa puolustushallinto ei tunnu kuitenkaan pelkäävän, että yhteistyökonsortio yrittäisi vedättää hintoja tai lypsää veronmaksajia. Tuki Patria-Hägglundsille edellyttää, että pääasiakkaita kohdellaan korrektisti.
Järjestelyn taustapontimena on molempien valtioiden huoli puolustustarviketeollisuuden työpaikoista ja tulevaisuudesta. Vaikka Ruotsi on alan valmistajana ja myyjänä monin verroin Suomea suurempi, sillekin vetoapu on kotoperäisistä syistä nyt tuiki tarpeen.
Ruotsin hallitukselta valmistui muutama viikko sitten raportti, jossa esitettiin puolustusbudjettiin noin kymmenen prosentin tasoleikkausta. Jos suunnitelma toteutuu, määrärahoja aletaan supistaa radikaalisti vuodesta 2002 alkaen. Se tietää ankaraa sopeutumista Ruotsin puolustuslaitokselle, mutta myös alan teollisuudelle, jonka tuotannon arvo on nyt 12-13 miljardia markkaa vuodessa.
Vain noin miljardin markan vuosituotantoa pyörittävä Suomen puolustustarviketeollisuus on ollut perinteisesti naapurimaan vahvoja vientiyrityksiä riippuvaisempi hankintoihin liittyvistä vastaostoista. Siksi täällä odotetaan jo kuumeisesti ratkaisua yhteispohjoismaisesta sotilashelikopterista, joka toisi uusia tilauksia ja työtä ensi vuonna päättyvän Hornet-projektin tilalle.
Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen suunnitelma hankkia armeijoilleen kopterit taloudellisena yhteisostona on edennyt kiusallisen hitaasti. Parhaiten leiviskänsä on hoitanut Suomi, jolla on hankkeelle jo poliittinen siunaus ja 2,2 miljardin markan tilausvaltuutus. Norjan ja Tanskan on määrä päästä lähes samaan valmiuteen vielä tänä keväänä.
Yhteisoston pahimmaksi jarruksi on osoittautunut Ruotsi. Se on joutunut ottamaan budjettipulmiensa vuoksi asiassa aikalisän. Loppumattomiin länsinaapurin elkeitä ei voida kuitenkaan jäädä odottamaan.
Kulissien takana projektin valmistelu kuuluu edenneen siihen tahtiin, että ratkaisevia päätöksiä voidaan odottaa viimeistään kesän alkupuolella. Jos pohjoismainen hanke kaatuu, Suomella on edellytykset käynnistää pikaisesti oma hankintaohjelma.
