Ukrainan valtarakenne istuu tiukassa

Ukrainan sota- ja kriisiuutisten yhteydessä helposti unohtuu, että kriisissä on myös maan sisäpolitiikka. Pääministeri Arseni Jatsenjukin sunnuntaista eroilmoitusta ei voi pitää suurena yllätyksenä.

Presidentti Petro Poroshenko kehotti viimeksi helmikuussa pääministeriä eroamaan. Parlamentti on pitänyt hallitusta pitkään toimintakyvyttömänä, mutta ei ole suostunut hyväksymään epäluottamuslausetta.

Hallituksen pitkässä kujanjuoksussa Jatsenjukin oma puolue on marginalisoitunut parin prosentin kannatuksen liikkeeksi.

Uudeksi pääministeriksi on nousemassa parlamentin puhemies Volodomyr Groysman, presidentti Poroshenkon vankka tukija. Pääministerinvaihdoksen arvellaan vahvistavan presidentin asemaa entisestään. Uusia vaaleja ei ainakaan tällä tietoa ole luvassa.

Jatsenjukin hallitus ei ole kyennyt vastaamaan sille asetettuihin toiveisiin ja odotuksiin. Maan vanhanaikainen talous on sekasorron tilassa, pankit kriisissä ja energiahuolto ja -tuotanto pahoissa vaikeuksissa. Korruptio rehottaa valtoimenaan.

Itä-Ukrainan sotatila, Krimin menetys ja Venäjän-kaupan tyrehtyminen varjostavat optimismin hentoja oraita.

Osa ratkaisun avaimista on Ukrainan hallituksen omissa käsissä. Syvälle juurtuneen korruption kitkemiseksi on tehty luvattoman vähän. Eurooppalaistyylistä tehokasta hallintoa ei ole saatu aikaan oligarkien hallitsemassa yhteiskunnassa.

Talouden ja tuotannon suunnanmuutos vaatisi pääomia, innovaatioita ja kovaa tahtoa. Venäjän markkinoille tarkoitetut koneet ja laitteet eivät käy kaupaksi länteen. Muutkin talousreformit ovat jääneet tekemättä.

Vuodenvaihteessa voimaan tulleen EU:n lähentymis- ja vapaakauppasopimuksen viivästyttäminen ei auttanut Ukrainaa sopeuttamaan talouttaan EU:ta vakuuttavaksi. EU:n osuus Ukrainan ulkomaankaupasta on hitaasti kasvanut, mutta Venäjän-kaupan menetyksiä kasvu ei ole kompensoinut.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja EU ovat panneet osan yli 20 miljardin euron velkaohjelmistaan jäihin, koska talouden ja yhteiskunnan uudistukset eivät etene velkaehtojen mukaisesti. IMF on väläytellyt velkojen uudelleen järjestelyä, Ukraina anteeksiantoa. Korruption ja reformien puutteen takia niitä ei voi harkita.

Tuleva pääministeri on saanut kehuja uudistusmielisyydestään. Nopeita ratkaisuja kohti parempaa on silti turha odottaa. Vanhat valtarakennelmat ovat paikallaan.

Itä-Ukrainan kriisin ja EU:n ja Venäjän suhteiden liennyttäminen loisivat edellytyksiä talousuudistuksiin ja -kasvuun. Ukrainan omat vaikutusmahdollisuudet ovat tällä tiellä rajalliset. Ukrainan hyvinvoinnin kasvu ja vakaus palvelisivat ajan mittaan myös Venäjän etua.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Syvälle juurtuneen korruption kitkemiseksi on tehty luvattoman vähän.