Salo uskoo yhä Nokiaan

Nokian kehdossa kellinyt Salo on kuulunut vuosien ajan Suomen kuntien hyväosaisiin. Matkapuhelinjätti on tarjonnut työtä ja hyvinvointia, kaupungin palvelupuitteita on rakennettu muhkeilla yhteisöverotuotoilla. Kuntatalous on ollut hyvällä tolalla ja kassavarat ovat olleet parhaimmillaan kymmeniä miljoonia euroja.

Salon kilpeä kiillotti myös kymmenen kunnan historiallinen kuntaliitos vuoden alusta. Kaupunki on komeillut puheissa ja valtakunnan viestimissä valtiovallan Paras-hankkeen mannekiinina.

Salon imago on kuitenkin saanut kolhuja pintaansa toistuvasti.

Alkuvuonna selvisi, että pienten liitoskuntien talous olikin oletettua huonommassa kunnossa. Vahvasta kassastaan tunnetun Salon rahat valuivat käsistä, ja kaupunki on joutunut turvautumaan lyhytaikaiseen lainaan kassaongelmiensa vuoksi.

Talouskriisi iski kyntensä vahvasti vientivetoisesta teollisuudesta riippuvaiseen Saloon. Vuodessa työttömyys lähes kaksinkertaistui ja työpaikkoja suli noin 2 000 etupäässä elektroniikkateollisuudesta.

Valtiovalta nimesi Salon äkillisen rakennemuutoksen alueeksi reilu viikko sitten. Kadehdittu kaupunki kuuluu nyt sellaisten kuntien sarjaan kuin Kemijärvi, Kaskinen, Forssa ja Kajaani.

Valtion rahoilla pitäisi nyt synnyttää uusia työpaikkoja menetettyjen tilalle ja monipuolistaa elektroniikkariippuvaista elinkeinorakennetta. Salossa kuitenkin uskotaan vahvasti Nokiaan, ja kaupunginjohtaja Antti Rantakokko näkee alan edelleen vetovoimaisena uuden yritystoiminnan kehittämiseen (TS 25.9.).

Uudenkaupungin kehutaan usein onnistuneen elinkeinorakenteen monipuolistamisessa. Aikanaan autotehtaasta riippuvaiseen kaupunkiin on luotu monenlaista yritystoimintaa eivätkä munat ole enää yhdessä korissa.

Salon olisi nyt venyttävä samanmoisiin ponnisteluihin, ja siihen sillä on Uuttakaupunkia paremmat lähtökohdat. Hyvien yhteyksien äärellä Salo on lähellä kaikkea.