Veroedulle lisää vaihtoehtoja

Jo noin 700 000 suomalaista säästää itselleen yksilöllistä vanhuuden turvaa. Uusia eläkevakuutuksia on otettu 60 000 sopimuksen vuosivauhtia. Ensi vuonna tahti todennäköisesti yltyy, kun lakiuudistus murtaa vakuutusyhtiöiden monopolin verottajan tukemassa eläkesäästämisessä.

Kauan kaivattu ja valmisteltu reformi avaa alan kilpailulle. Tähän asti verohyödyn on saanut vain vakuutusyhtiöiden tarjoamista eläkevakuutuksista. Vastaisuudessa etu laajenee muun muassa pankkitalletuksiin, sijoitusrahastoihin, joukkovelkakirjoihin ja pörssiosakkeisiin.

Uudistus tuo lisää vaihtoehtoja ja joustavuutta. Säästäjä voi vaihtaa halutessaan sekä sijoituskohteita että palvelujen tarjoajaa. Toisaalta lisäeläkettä pääsee nostamaan aikaisintaan 63-, eikä 62-vuotiaana kuten nyt. Säästöjen purkamisen vähimmäiskesto pitenee kahdesta vuodesta kymmeneen.

Ehtojen kiristäminen on keppi, jolla valtiovalta pyrkii viivyttämään kansalaisten eläkkeelle siirtymistä. Samaa tavoitellaan porkkanalla, joka lyhentää eläkevarojen purkuaikaa, jos säästäjä jatkaa työelämässä minimiä kauemmin.

Nykyinen järjestelmä on ollut henkivakuutusyhtiöille ymmärrettävästi mieluisa bisnes. Etenkin sijoitussidonnaisissa eläkevakuutuksissa ne ovat päässeet mutkikkaan kustannusrakenteen ansiosta hyviin tuottoihin.

Parhaimmillaan tai pahimmillaan eläkevakuutuksen kuluihin uppoaa lähes kolmannes asiakkaan vuosien kuluessa säästämästä summasta. Näin eläkesäästämistä edistävä verohuojennus holahtaakin vakuutusyhtiöiden tueksi, mikä ei liene ollut tarkoitus.

Sijoitusriskin on kantanut kuitenkin alusta asti vakuutuksen ottaja. Ja päälle päätteeksi koko säästöpääoma voi jäädä vakuutusyhtiöön, jos hän kuolee ennen aikojaan. Vastedes varat jäävät perillisille, olipa vainajalla erillinen henkivakuutus tai ei.