Alueellinen aivovienti tukittava

Turun seudun tulee tarjota työtä yhä useammille korkeasti koulutetuille henkilöille.
Turun seudun tulee tarjota työtä yhä useammille korkeasti koulutetuille henkilöille.

Aivovienti Turun seudulta on maan suurinta. Seutukunta menettää korkea-asteen koulutuksen suorittaneita työntekijöitä enemmän kuin yksikään muu Suomen seutukunnista (TS 13.9.). Tällä vuosituhannella Turku on menettänyt jo toista tuhatta korkeasti koulutettua, kun Tampereen seutu sai muuttovoittona yli kolme tuhatta.

Muuttoliiketutkija Timo Aro on tutkimuksissaan kiinnittänyt huomiota muuttajien laatuun, ei vain määriin. Hänen mukaansa Turkuun muuttaa paljon opiskelijoita, työvoiman ulkopuolella olevia ja ulkomaalaisperäistä väestöä. Samaan aikaan täältä lähtee hyvän koulutuksen saanutta aktiiviväkeä.

Ilmiö näkyy myös Turun omissa laskelmissa. Joka vuosi ulospäin muuttaa satoja hyvätuloisia ja tilalle tulee muuttajia alimmista tuloryhmistä. Vuosina 2003–2005 Turun naapurikunnat saivat muuttovoittona toista tuhatta ylimmän tuloryhmän asukasta. Muuttoliikkeen seurauksena asukkaiden tulokertymää siirtyy kymmeniä miljoonia Turusta naapurikuntiin ja kokonaan muualle Suomeen.

Työ ei ole enää yleisin muuton syy. Opiskelu on suurin tekijä myös pysyvässä muutossa. Opiskelija ovat valmiit, jopa halukkaita jäämään opiskelukaupunkinsa alueelle. Muuttaminen on nuorten puuhaa.

Yhä enemmän muuttopäätöksiin vaikuttavat asumiseen ja viihtymiseen liittyvät seikat. Turussa tämä on näkynyt kouriintuntuvasti. Omakotitontteja on löytynyt paremmin naapurikunnista.

Vaikka Turku helposti luokitellaan monissa asioissa häviäjäksi verrokkikaupungeilleen Tampereelle ja Oululle, esimerkiksi työttömyysaste oli kesäkuussa täällä alempi kuin Tampereella tai Oulussa. Sama tilanne oli kolmikon naapurikunnissa: Raisio löi Nokian, Kaarina Kempeleen.

Korkeakoulujen opiskelijoista kiinni pitäminen ei merkitse luopumista perinteisistä teollisuustyöpaikoista.

Menestykseen Lounais-Suomi tarvitsee osaavaa väkeä kaikkiin tehtäviin. Ei myöskään pidä vierastaa ulkomaista työvoimaa. Puolalaisia työntekijöitä tarvitaan varmasti jatkossakin niin telakalla kuin Olkiluodon tyyppisillä isoilla työmailla. Myöskään palvelusektorin työllistävää vaikutusta ei pidä aliarvioida.

Tampere voi puhua 360 asteen kasvumahdollisuuksistaan. Turulla on meri vastassa, mutta se on myös mahdollisuus.

Turun on pystyttävä hyödyntämään asemaansa Pohjolan kolmiossa, matkalla Tukholmasta Helsingin kautta Pietariin.

Uusi moottoritie lähensi Turkua pääkaupunkiin. Nopean junayhteyden kehittäminen on seuraava iso asia. Turun ja Helsingin välillä rakentuu vääjäämättä kehityskäytävä, jonka varrelle syntyy työpaikkoja. Turussa on pidettävä huolta, ettei painopiste vinoudu liiaksi itään. Uudet innovaatiot luovat uusia työpaikkoja. Meriklusteria on kehitettävä ja sitä voi laajentaa yhä tärkeämmäksi kasvavan ympäristö- ja energiateknologian suuntaan.