Suurvallat kohti liennytystä

Presidentti Barack Obama ilmoitti torstaina, että Yhdysvallat luopuu kiistellystä ohjuspuolustusjärjestelmästä.
Presidentti Barack Obama ilmoitti torstaina, että Yhdysvallat luopuu kiistellystä ohjuspuolustusjärjestelmästä.

Spekulointi suurvaltasuhteita hiertäneen ohjuspuolustusjärjestelmän sijoittamisesta Tshekkiin ja Puolaan päättyi torstaina, kun Yhdysvaltain presidentti Barack Obama virallisti maansa aikeet luopua George W. Bushin kaudella elintärkeänä pidetystä hankkeesta.

Itäisessä Keski-Euroopassa ilmoitusta on odoteltu ja pelätty aina Obaman vaalivoiton varmistumisesta lähtien. Vaikka Yhdysvallat on perustellut ohjuskilven tarpeellisuutta Iranin luomalla uhalla, uusissa Nato-maissa sitä on pidetty takeena Yhdysvaltain kiinnostuksesta alueen puolustamiseen ja turvana voimistuvaa Venäjää vastaan.

Ohjuskilvellä ei ole ollut Puolassa eikä varsinkaan Tshekissä jakamatonta suosiota. Tutkajärjestelmän ja torjuntaohjusten on katsottu lisäävän jännitystä sotilasmahtien välillä. Näitä pelkoja Yhdysvaltain torstainen ilmoitus tyynnyttelee.

Kiivaimmin Natosta turvaa hakeneet pelkäävät luopumispäätöksen rohkaisevan Venäjää tiukentamaan politiikkaansa entisiä Varsovan liiton maita kohtaan. Venäjä ei ole peitellyt sitä, että Naton laajentuminen vanhan rautaesiripun taakse on sille edelleen myrkkyä.

Silkkaa jalomielisyyttään ei Yhdysvallat ohjuspuolustuksesta luovu. Suurvaltapoliittisesti ja taloudellisesti kalliiksi käynyt hanke on korvattavissa muilla järjestelmillä, esimerkiksi mereltä laukaistavilla ja nopeasti liikuteltavalla ohjuskalustolla ja siihen sopivalla tutkajärjestelmällä. Näyttää myös siltä, että Iranin uhkaa on yliarvioitu.

Obaman, presidentti Dmitri Medvedevin ja pääministeri Vladimir Putinin salaisista neuvonpidoista ei tietoja juuri tihku, mutta olisi erikoista, ellei Yhdysvaltain luopumispäätöksellä olisi jonkinlaista hintalappua. Yhdysvallat kaipaa apua Afganistanissa ja Irakissa. Tuki Iranin ydinohjelman alasajossa olisi tarpeen.

Venäjä osoitti välittömästi vastavuoroisuutta. Kun Medvedev vielä Obaman valinnan aikaan ärhenteli uusien ohjusten sijoittamisella kahden Nato-maan väliin Kaliningradiin, perjantaina Venäjä ilmoitti lykkäävänsä tai peräti luopuvansa koko hankkeesta.

Suurvaltojen sapelinkalistelussa on aina pontevaa lihaksien pullistelua ja olemattomia suunnitelmia. Silti Venäjän puheet varustelun hillitsemisestä ovat rohkaisevia.


Perjantaina Nato tarjosi Venäjälle jopa kumppanuutta kansainvälisessä ohjustentorjunnassa.

Venäjä kaipaa yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa myös talouden puolella, muun muassa WTO-jäsenyysneuvotteluiden vauhdittamisessa. Talouskriisin oloissa kummallakaan ei ole haluja eikä varaa keskinäiseen varustelukilpaan.

Naton itälaajenemisen, Kosovon tunnustamisen ja varsinkin Georgian sodan jälkeen Venäjän ja lännen suhteissa on eletty melko viileitä aikoja. Toivottavasti ohjuskilpipäätöksen peruminen on enne paremmasta.