Hygieniassa korjattavaa

Lappeenrannan Lauritsalan koulussa 185 oppilasta sai viikko sitten kouluruuasta vatsataudin oireita. Syytä epäiltyyn ruokamyrkytykseen ei ole löytynyt. Tapaus on sekä tyypillinen että vähemmän tyypillinen lajissaan.

Useimmiten ruokamyrkytyksen saa ravintolan tai pitopalvelun pöperöistä, ei oppilaitoksen, päiväkodin tai työpaikan ruuasta. Toisaalta melkein puolessa tapauksista epidemian alkuperä jää hämärän peittoon.

Viime vuonna kansalliseen ruokamyrkytysrekisteriin kirjattiin 41 epidemiaa, joista 38 johtui elintarvikkeista ja kolme saastuneesta vedestä. Sairastuneita oli kaikkiaan tuhatkunta.

Tänä vuonna myrkytysepäilyjä on kirjattu jo enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Eniten ovat lisääntyneet tapaukset, joissa taudin lähteenä on pitopalvelun tarjoilu. Silti lähes joka toinen epidemia juontuu edelleen ravintolaruoasta.

Pitopalveluissa riittää elintarvikevalvonnalle haastetta ellei suorastaan päänvaivaa. Joukkoon mahtuu monenlaisia yrittäjiä, myös niitä, joiden suhtautumisessa ruuan käsittelyyn ja hygieniaan on kosolti parantamisen varaa.

Häpeämättömän usein keittiöissä laiminlyödään niinkin itsestään selvää asiaa kuin käsien puhtaudesta huolehtimista. Siihen syyllistyvät elintarviketurvallisuusviraston mukaan myös ravintolat, joihin Evira tosin lukee kaikki mahdolliset alan toimijat nakkikioskeista gourmet-ravintoloihin.

Enää eivät pöpöt sikiä pettävien kylmätilojen lämmössä, kuten pari vuosikymmentä sitten. Nyt salmonella, yersinia ja kryptosporidit viihtyvät salaateissa, joiden syöjiksi suomalaisia on työllä ja vaivalla valistettu.

Viranomaisten tehtävä on valvoa ja varmistaa, että anniskeluruoka on turvallista syödä missä ikinä sitä tarjotaankin. Toisaalta markkinataloudessa paha kello kuuluu helposti kauas.

Pizzeria tai pitopalvelu, jonka tarjoilusta asiakkaat saavat ruokamyrkytyksen pilaa maineensa pitkäksi aikaa. Maine taas on alan yritykselle suoraan euroissa mitattava suure.