Tosiasiat syytä tunnustaa

Tutkimuksen mukaan suomalaiset kannattavat sotilaallista yhteistyötä. TS\Arto Takala
Tutkimuksen mukaan suomalaiset kannattavat sotilaallista yhteistyötä. TS\Arto Takala

Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon eduskuntakäsittely sai lentävän lähdön ulkoasiainvaliokunnan lausunnosta, jossa todettiin, ettei sotilaallinen liittoutumattomuus ole enää täysin mahdollista.

Jo sama asia puettaisiin muotoon, että Suomi luopuu turvallisuus- ja puolustuspolitiikassaan sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, lausuma kuulostaisi samalta kuin aikanaan Pariisin rauhansopimuksen velvoitteiden ja yya-sopimuksen hautaaminen.

Ulkoasianvaliokunnan lausunto, jonka mukaan ”sotilaallinen liittoutumattomuus ei käytännössä ole enää täysin mahdollista keskinäisriippuvuuksien vuoksi”, ei maailmoja mullista. Käytännössä mikään ei muutu. Kyse on tosiasioiden tunnustamisesta.

Vuonna 1995 alkaneen EU-jäsenyyden jälkeen Suomi ei ole ollut puolueeton maa. Suomi on viiteryhmänsä valinnut.

Sotilaallinen yhteistyö on edennyt pienin askelin. EU oli Suomelle myös turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Se harjoittaa yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Avunantovelvoitteet on kirjattu perussopimukseen.

Naton rauhankumppanina Suomi on osallistunut puolustusliiton johtamiin harjoituksiin ja kriisinhallintaoperaatioihin. Puolustusvoimien kalustohankinnoissa ja johtamisjärjestelmissä Nato-yhteensopivuus on avainsana.

Suomi on niin lähellä Natoa kuin ilman täysjäsenyyttä, päätösvaltaa ja turvatakuita olla voi.

Puolustusselonteossa painotetaan Pohjoismaiden, EU:n ja Naton kanssa tehtävää yhteistyötä. Loppuvuodesta Eurooppa-neuvosto käsittelee puolustusyhteistyötä, jossa Suomi vakuuttaa olevansa aktiivisesti mukana.

Ulkoasiainvaliokunnan yksimielinen lausunto on nostattanut takajaloilleen muutaman yya-talviunilta heränneen karhun. Suurta poliittista kiistaa paperista, jossa todetaan olemassa oleva tilanne, tehdyt toimenpiteet ja siirretään vastuu tulevaisuuteen tuskin syntyy.

Puolustusvoimat käy läpi rakenneuudistusta, joka merkitsee kymmenen prosentin menoleikkuria, varuskuntien sulkemisia ja yhdistämisiä, sodan ajan joukkojen supistamista ja kertausharjoitusten ja materiaalihankintojen leikkauksia.

Selontekokeskustelussa olennaista olisi keskittyä vuoden 2015 jälkeiseen aikaan.

Jostakin on löydyttävä lisää rahaa, jos uskottavasta koko maan puolustuksesta, yleisestä asevelvollisuudesta ja sotilaallisen liittoutumattomuuden rippeistä halutaan pitää kiinni. Poliitikkojen vakuuttelujen arvo ja uskottavuus punnitaan vuoden 2015 vaaleissa ja seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Seuraava hallitus ja eduskunta joutuvat taas miettimään liittoutumattomuuden käsitettä ja sisältöä.

On hyvä muistaa, ettei säästöpaineissa voi paeta Naton siipien suojaan. Puolustusliitto ei halua vapaamatkustajia. Nato-jäsenyys ei ole säästöohjelma.

”Selontekokeskustelussa olennaista olisi keskittyä vuoden 2015 jälkeiseen
aikaan.”