Suomi tarvitsee uutta väestöä

Suomen väestörakenne muuttuu. Kymmenen vuoden kuluttua Suomessa arvioidaan asuvan yli 150 000 ulkomaalaistaustaista ihmistä enemmän kuin nykyisin.

Viime vuonna ulkomaalaistaustaisia asui Suomessa 400 000, heistä 67 000 oli syntynyt Suomessa.

Maahanmuutto tuo uusia asukkaita, mutta väestörakennetta muuttaa erityisesti syntyvyys. 14 prosenttia Suomessa syntyneistä lapsista on ulkomaalaistaustaisia. Esimerkiksi Uudessakaupungissa vuosittain noin sadasta vastasyntyneestä jo kolmasosalla on ulkomaalaistaustainen äiti.

Uudenkaupungin asukkaista yli 600:lla on juuret muualla kuin Suomessa. Määrä on nelisen prosenttia kaikista kaupunkilaisista. Tämän selittää työ. Valmet Automotive palkkasi tuhatmäärin uusia työntekijöitä muutamana viime vuonna. Avoimiin tehtäviin ei löytynyt tekijöitä omalta alueelta, joten työvoimaa rekrytoitiin kauempaakin. Nyt autotehtaalla työskentelee ihmisiä lähes 70 maasta, ja moni työntekijöistä on asettunut perheineen työpaikkakunnalle.

Suomeen muutetaan enemmän kuin täältä siirrytään ulkomaille. Nettomuutto on nykyään noin 15 000. Eniten viime vuonna asukkaita saapui naapurimaista: noin 2 800 Ruotsista, 2 400 Virosta ja 1 800 Venäjältä. Neljänneksi eniten muuttajia, 1 700, tuli Irakista.

Suurin osa maahan saapuvista on eurooppalaisia. Yhdysvalloista muuttaa tänne vuodessa noin tuhat ja Afrikasta kaikkineen pari tuhatta ihmistä.

Kuten asiantuntijat usein aiheellisesti toistavat, Suomeen tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa ja osaajia. Muutoin yritykset eivät yksinkertaisesti pärjää.

Valtaosa tulijoista kotoutuu Suomeen hyvin. Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja Tuomas Martikainen osuu oikeaan todetessaan ongelmapuheen saaneen liian suuren painoarvon (TS 18.12.).

Vaikka epäkohtia ei pidä peitellä, kokonaistilanne on myönteinen. Suomalaisten yritysten menestymisen kannalta kaikki osaajat ovat tärkeitä ja, kuten on nähty, hoitoalalla ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat välttämättömiä.

Suomessa tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja kansainvälisyyttä aidosti arvostavaa asennetta.

Päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla on tärkeä oivaltaa erikielisten tai erilaisesta kulttuuritaustasta kotoisin olevien ihmisten mahdollisesti erilaiset tarpeet.

Yhteiskuntaan kotoutumisen kannalta keskeisintä on riittävä suomen kielen taito. Vaikka yrityksen työkieli olisi englanti, arkielämä ja yhteiskuntaan osallistuminen edellyttävät paikallisen kielen hallintaa.

Uudessakaupungissa kielen tärkeys on oivallettu. Kansalaisopistossa voi opiskella kielen alkeita tai kehittää suomen taitoaan paremmaksi. Jotta osallistuminen olisi työssäkäyville mahdollista, kursseja on tarjolla sekä aamu- että iltapäivisin.

Suomalaisten yritysten
menestymisen kannalta
kaikki osaajat ovat tärkeitä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vastaa
Marko Haatainen
Taasko tää alkaa
Jos halukkaita ja ammattitaitoista Euroopassa olisi 500 miljoonan ihmisen joukosta, niin uskoisin työvoiman löytyvän koulutetusta sakista mielummin kuin Afrikasta ja Lähi-idästä missä ovat nykyisenkaltaisesta teknologiasta ja kehityksestä kaukana. Kyse on juurikin siitä koulutuksen puutteesta. Jos ei ole koulutusta, eikä edes kielitaitoa vielä, niin hanttihommiksi menee. Ei sillä ettäkö sekin olisi huono juttu, mutta kun ei sillä pärjää tavalinen koulutettu omalla kielellään suomalainenkaan omassa maassaan. Miksi näitä asioita ei katsota siltä kantilta kuin me, työnantajat näemme tämän asian. Turha puhua maahanmuutosta, että me tarvitsemme kaikkea maahanmuuttoa kun se ei ole niin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Taasko tää alkaa
Eikös työntekijäpuoli ole nimenomaan tarveharkinnan kannalla, eli että työikäiset terveet saisivat tulla muualta töihin vain, jos omasta maasta ei löydy riittävästi (humanitaariset syyt erikseen).

Vaikka Afrikka ja Lähi-itä eivät varmastikaan symoboloi (teknologisen) kehityksen kärkeä, niin kyllä niissäkin on yliopistoja ja tutkimusta. Eivät Afrikassakaan kaikki asu savimajoissa tai Lähi-idässä paimenna vuohia. Esim. Intiasta taas pursuu kaikkialle maailmaan melko korkeasti koulutettua työvoimaa. Koulutettuja ja osaavia, ehkäpä jopa innovatiivisia ihmisiä löytyy kaikilta mantereilta. Hyvin erilaisesta kulttuurista tulevilla voi olla korkean osaamisen sijaan/lisäksi muutakin arvoa, kuten erilaisia näkökulmia, tai vaikkapa tietoa muualla tehtävästä tutkimuksesta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Samppa
Vast: Taasko tää alkaa
Todella vaikeata ymmärtää päättäjien ja valtamedian asenteita maahanmuuttoa kohtaan. Schengen takaa työvoiman vapaan liikkuvuuden EU:n alueella. Kyllä Euroopasta varmasti lötyy pätevää ja ammattitaitoista työvoimaa maamme tarpeisiin. Kysymys on ilmeisesti vallan muusta.
Jos kysymys olisi vaikka suomalaisen geenirakenteen rappiosta voisi tämän maahanmuuton ymmärtää. Jos kantasuomalisten degeneroituminen sisäsiitoisuuden vuoksi olisi todistettu niin mahdollisimman kaukaa muuttvat olisivat tervetulleita. Näin ei maahanmuuttoa kuitenkaan perustella, vaan työvoiman tarpeella. Käsittämätön perustelu.
Suomalaiset yritykset työllistävät ulkomailla saman määrän kuin kotimaassaakin. Eikö se riitä, että ulkomaille etabloituneet suomalaiset yritykset tekevä työtään ja kehitysapuaan työllistämällä sikäläisiä asukkaita? Olisiko parempi, että kannustettaisiin yrityksiä siirtymään Afrikkaan tai Lähi-Itään hakemaan halpaa työvoimaa ja vakauttamaan sikäläisiä yhteiskuntia?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Mietiskelijä
Ei koko totuus
Kyllä työnantajat ulkomaista työvoimaa saavat. Ainakin kurkun- ja mansikanviljelijät hankkivat niitä ihan kiitettävästi.
Firma vaan hakemaan ulkomailta työntekijän, jos ei kotimaasta saa. Ei ole vaikeaa EU-maasta. Avustaa vain työ- ja oleskeluluvan saannissa, se on siinä. Niinhän Noksukin aikanaan Aasiasta hankki. Työnantajat vain itkevät, ettei ole työvoimaa, eivätkä itse edes vaivaudu sitä hankkimaan.
Sellaista väestöä, mitä muutama vuosi sitten hankittiin pääminsterin johdolla, ei Suomi kyllä tarvitse.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »