EU:n vetovuoro hankalissa oloissa

Suomi oli ensimmäisen kerran Euroopan unionin puheenjohtajamaana loppuvuodesta 1999. Toinen vuoro koitti seitsemän vuotta myöhemmin. Kolmas kausi unionin ruorissa päättyy tiistaina.

Puheenjohtajuuskausien onnistumista on liki mahdoton vertailla jo senkin takia, että 20 vuodessa EU:n rakenteet ovat kokeneet suuria mullistuksia.

Jäsenmaita on viidentoista sijasta 28. Joulukuussa 2009 voimaan astunut Lissabonin sopimus pysyvine puheenjohtajineen ja ulkoministereineen vähensi jäsenmaapuheenjohtajan merkitystä. Euroryhmällä on ollut samanlainen vaikutus.

Osansa on ollut Euroopan parlamentin vaaleilla ja uuden komission muodostamisella.

Vuonna 2006 Suomi pääsi katettuun pöytään, sillä niin parlamentti kuin komissio olivat täydessä iskussa. Ensimmäisen ja päättyvän kauden alle osuivat Euroopan parlamentin vaalit. Vuonna 1999 komissio aloitti työnsä syyskuussa, mutta tällä kertaa vasta joulukuun alussa.

Komission ja parlamentin tyhjäkäynti näkyi erityisesti nyt päättyvän puheenjohtajuuskauden työssä.

Suomella oli kunnianhimoiset tavoitteet: oikeusvaltiokehityksen vahvistaminen, EU:n kilpailukyvyn kasvattaminen ja vaatimustason lisääminen ilmastotoimissa. Myös turvallisuuskysymyksissä haluttiin edetä.

Vuosien 2021–2027 rahoituskehyksistä sopiminen liittyi kaikkiin edellä mainittuihin. Se, ettei kehyksistä päästy sopuun, ei ketään yllättänyt. Rahoitusneuvottelut venytetään EU:ssa kalkkiviivoille. Hyvissä ajoin valmistuminen tarkoittaisi, etteivät kaikki yrittäneet parastaan.

Suomen tarjoama kompromissi rahoituksen suuruudesta, 1,07 prosenttia jäsenmaiden bruttokansantuotteesta, ei kelvannut komissiolle, nettomaksajamaille eikä suurimmille nettosaajillekaan.

Nikottelu on taktiikkaa. Lopullisessa versiossa prosentin sadasosat eivät Suomen esityksestä suuresti poikkea. Budjetin sisäinen rahanjako pääluokkien kesken muuttuu vain pienin askelin.

Oikeusvaltiokysymyksiin Suomi kasasi lisää huomiota. Yhteentörmäys Unkarin ja Puolan kanssa oli väistämätöntä. Suomen ajama linja oli kuitenkin johdonmukaista jatkoa parlamentin, komission ja jäsenmaiden enemmistön harjoittamalle politiikalle.

Suomi hoiti puheenjohtajuuttaan oloissa, joissa brexit vei EU:lta paljon energiaa. Omaa energiaansa Suomi tuhlasi hallituskriisiin.

Olosuhteisiin nähden kausi sujui silti vähintään kohtuullisesti. EU:n ilmastotavoitteessa päästiin viime metreillä hieman eteenpäin, vaikka Puola jäi vielä tuskailemaan vuoden 2050 hiilineutraalisuusaikarajan kanssa.

Maahanmuuttokysymyksissä, turvallisuudessa ja kilpailukyvyssä eteneminen olisi voinut olla vauhdikkaampaa. Komission tyhjäkäynti ei tiiviimpää tahtia mahdollistanut.

Komission tyhjäkäynti ei tiiviimpää tahtia mahdollistanut.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.