Komission kokoaminen viivästyy

Suomi on joutunut hoitamaan EU-puheenjohtajuuttaan ylimenokautena, jota ovat sävyttäneet niin Britannian loputtomalta tuntuva EU-eroseikkailu kuin komission toiminnan vaisuuskin.

Viime mainitulle on luonnollinen, kalenterista johtuva selitys. Euroopan parlamentin vaalit pidettiin 26. toukokuuta. Uuden komission alustava nimilista julkistettiin 10. syyskuuta.

Nykyinen, Jean-Claude Junckerin johtama komissio, on toiminut ikään kuin toimitusministeristönä odottelemassa 31. lokakuuta päättyväksi ajatellun toimikautensa päätöskaronkkaa.

Uutta poliittista toimeliaisuutta on lupa odottaa vasta Ursula von der Leyenin komissiolta. Sen aloitus on lykkääntymässä joulukuun alkuun, jolloin Suomen puheenjohtajuuskaudesta on jäljellä enää kuukauden loppusuora.

Parlamentin vaatimat muutokset komission kokoonpanoon ovat nykykäytännössä enemmän sääntö kuin poikkeus.

Alusta alkaen oli selvää, että Unkarin ja Romanian komissaariehdokkaat ovat heikoilla. Edellinen sai tuta seuraukset Unkarin hallituksen oikeusvaltiopolitiikasta, jälkimmäisen kohtaloksi koituivat vanhat lainaepäselvyydet.

Unkari on jo nimennyt uuden ehdokkaan, Romanian päätöstä odotetaan lähipäivinä.

Peukalon kääntäminen alaspäin Ranskan ehdokkaalta Sylvie Goulardilta oli parlamentilta puhdas näpäytys presidentti Emmanuel Macronille. Pitkälti Macronin idea oli, että komission puheenjohtajavalinnassa päädyttiin jäsenmaiden kompromissiin eikä parlamentin haluamaan kärkiehdokasmenettelyyn.

Ranskan uusi ehdokas sisämarkkinakomissaariksi on entinen valtiovarainministeri Thierry Breton. Hänenkään osaamistaan ei voi kyseenalaistaa. Komissaarivaihdokset ovat muuttamassa komission kokoonpanoa suunniteltua miesvoittoisemmaksi.

Sekä komission että neuvoston työ on pyörinyt liian pitkään brexitin ympärillä. Brexitistä EU ei pääse lähitulevaisuudessakaan – erosi Britannia unionista joulukuussa, tammikuussa tai myöhemmin. Eron jälkeen edessä ovat pitkät neuvottelut Britannian tulevasta EU-suhteesta.

Britannia joutunee jopa lähettämään komissaarin pätkäkaudeksi von der Leyenin kollegioon.

On todennäköistä, että vuosien 2021–2027 rahoituskehys, yksi Suomen puheenjohtajuuden pääteemoista, siirtyy Kroatian tai jopa Saksan vetovuorolle. Ilmasto-, pakolais-, rajavalvonta- ja talouskysymykset pitävät huolen, että töitä riittää kaikille instituutioille.

Viime huippukokouksen linjausta, jonka mukaan jäsenyysneuvotteluita ei aloiteta Pohjois-Makedonian eikä Albanian kanssa, kannattaa Länsi-Balkanin vakauden nimissä harkita uudelleen. Kyse on tosin jäsenmaiden, lähinnä Ranskan tahdosta. Komissio on neuvotteluiden käynnistämistä jo esittänyt.

Sekä komission että neuvoston työ on pyörinyt liian pitkään brexitin ympärillä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.