Ydinkeskustan ehostumista odotetaan

Aikataulujen pitävyys on mittavissa rakennushankkeissa keskeistä. Rakennustöiden tuomiin hankaluuksiin on helpompi suhtautua, kun tietää ajankohdan, jolloin arkielämä palaa tuttuihin uomiinsa.

Turun ydinkeskustassa on meneillään suuria urakoita, jotka tuntuvat asukkaiden arjessa. Hansakorttelin remontti on loppusuoralla. Kauppatorilla ja Hamburger Börsin työmaalla työt jatkuvat vielä pari vuotta. Affärscentrumin talo on menossa remonttiin.

Kauppatorin pysäköintilaitoksen on määrä valmistua ensi vuoden lopussa, Börsin tilalle tulevan hotellin syksyllä 2021.

Ajatuksena on ollut, että torikauppa pääsisi vauhtiin uusitulla Kauppatorilla ensi vuoden marraskuussa. Aikatauluun on tulossa ainakin puolen vuoden lykkäys. Arkielämän paluu tuttuihin uomiinsa viivästyy ja vaiheistuu.

Pysäköintilaitoksen rakentaminen on aikataulussa. Torin pinnan rakentamisen yksityiskohdat ovat vasta tulossa päätöksentekoon. Kilpailutus on määrä toteuttaa niin, että pintarakennetta päästään rakentamaan vuoden 2021 alussa (TS 17.10.). Torikauppa jatkunee pääosin väistötiloissa ainakin saman vuoden kesäkuuhun asti.

Kaupunkilaiset odottavat pääsyä ehostettuun ja toripalveluiltaan tuttuun ydinkeskustaan. Toivottavasti uusia mutkia matkaan ei tule.

Viivästystä on tulossa myös joukkoliikenteen runkolinjaston käyttöönottoon. Kyse on rahasta ja säästöistä. Lykkäämällä runkolinjojen käyttöönottoa vuodella kesään 2022 Turku siirtää aiheesta koituvia menoja vuosille, jolloin alijäämätilanteen pitäisi olla 2020-luvun alkuvuosia helpompi.

Bussiliikenne päässee palaamaan vanhoille reiteilleen heti torityömaan valmistuttua. Ydinkeskustan remonttien valmistumiseen runkolinjauudistus olisi kuitenkin nivoutunut hyvin.

Paitsi bussien paluuta perinteisille reiteilleen ja runkolinjauudistuksen käyttöönottoa Turussa odotellaan myös tulevaa joukkoliikenneratkaisua. Kaupunginjohtaja Minna Arve (kok) esitti helmikuussa, että joukkoliikenneratkaisu perustuisi raitiotiehen. Hankkeen taloudellisista selvityksistä haluttiin silloin lisäselvityksiä.

Nyt niitä on saatu. Teknologian tutkimuskeskus VTT on arvioinut, että raitiotie toisi Turulle satoja miljoonia euroja muun muassa verotuloina, tontti- ja maankäyttömaksuina ja joukkoliikennetuloina. Raitiotien uskotaan lisäävän kaupungin elin- ja vetovoimaa ja tuovan uusia asukkaita. Enimmillään hyödyt kattaisivat koko 330 miljoonaksi euroksi arvioidun raideliikenneinvestoinnin (TS 15.10.).

VTT:n arvioihin kannattaa suhtautua tietyllä varauksella. Satojen miljoonien eurojen investointiin liittyy aina riskejä. Arvovaltaisen tutkimuslaitoksen analyysia ei kuitenkaan voi tyystin sivuuttaa.

Arkielämän paluu tuttuihin uomiinsa viivästyy ja vaiheistuu.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
JokuRoti
Millä oletuksilla selvitys on tehty?
..en voi olla muistuttamatta TS:n pääkirjoittajaa "euron menestystarinasta", josta vaahtosivat "asiantuntijat" kuten Antola, Sinikka Salo (TS 29.9.2008) ja lukuisat pääkirjoitukset HS:ssa, TS:ssa, AL:ssa.

Vaikka Sixten Korkmanin työryhmä ei euroa kannattanut, siihen liityttiin asiantuntijoiden (ilm. median pääkirjoitustoimittajien) lausuntojen perusteella ja Lipposen vihan pelossa. Viimeisimmän arvion mukaan, jonka löysin, Suomen vastuut ovat eurokriisin hoidosta ovat 30 miljardin luokkaa. Menestystarina vailla vertaa.

Ihmetyttää miten VTT:n ratikkaselvitys on tilattu ja millä premisseillä - ja miten selvitystä on tulkittu. Kuka on antanut arviot esim. väestökehityksestä?
Esimerkki: Turun väestön kasvun pyrähdys oli 2016-2019 syksy välisenä aikana 5070 henkilöä eli n.1300 henkilöä/vuosi. Tavoitteena on kuitenkin ollut 220.000 asukasta vuoteen 2029 mennessä eli n. 30.000 uutta asukasta 2019 jälkeen. Jos ei keksitä jotain uutta vetovoimatekijää - ratikan lisäksi (joka ilmeisesti on Arven mukaan funikulaarin ohella syy muuttaa Turkuun) - väestömäärä on 10v päästä niukun naukin yli 200.000, ei 220.000 ja jos jälkimmäistä on käytetty ennusteessa, jo se vie pohjan tulkinnalta ratikan kannattavuudelta.

Eikö selvityksessä ole "worst-case scenariota", jota ehdottomasti tarvittaisiin päätöksenteon tueksi. Onko TS:n toimitus lukenut ko. selvityksen, vai onko kyseessä taas infojournalismia? Antakaa Jari Heinolle aikaa lukea selvitys ja kysyä oikeat kysymykset sen tekijöiltä.


.....
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »