Suomessa huolta kovasta brexitistä

Lokakuun viimeinen päivä lähestyy vääjäämättömästi. Silloin Britannian EU-jäsenyyden on nykytiedon valossa määrä päättyä – pääministeri Boris Johnsonin mukaan sopimuksen kanssa tai sitä ilman.

Mitä lokakuun viimeisenä päivänä tapahtuu, siitä kaikki arvailut ovat yhtä hyviä. Johnson neuvottelee EU-maiden ja instituutioiden edustajien kanssa, jotta saisi Britannian parlamentissa kolmasti hylättyyn erosopimukseen parannuksia. Johnsonin väläyttämä kova ero on tyrmätty parlamentin alahuoneessa useamman kerran.

Lomilta pätkäkaudeksi palannut parlamentti sääti lain, jonka mukaan EU:lta on haettava jatkoaikaa, ellei 19. lokakuuta mennessä eron ehdoista ole päästy sopuun. Johnson on sanonut makaavansa mieluummin kuolleena katuojassa kuin nöyrtyvänsä jatkoajan hakuun Brysselistä.

Sisäpoliittisessa turbulenssissa Johnsonin konservatiivihallitus on menettänyt parlamentaarisen enemmistönsä.

Johnsonin vierailu Luxemburgiin ei avannut solmuja Britannian hallituksen ja EU:n väliltä. Niin Luxemburgin pääministeri Xavier Bettel kuin komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker toistivat lukittua asetelmaa, jossa EU pitäytyy Theresa Mayn neuvottelemassa sopimuksessa. Jos Johnsonilla on esittää siihen perusteltuja muutoksia, niitä ollaan valmiita kuuntelemaan. Vielä sellaisia ei ole ilmaantunut.

Päällimmäisin kiista koskee niin sanottua backstop-lauseketta eli Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajan pitämistä avoimena Britannian eron jälkeen. Osa EU-velvoitteista jäisi koskemaan Britanniaa, jos Irlannin saaren jakavasta rajajärjestelystä ei päästä sopimukseen.

Yksi vaihtoehto on, että backstop-varajärjestelmä ja EU-velvoitteet jäisivät koskemaan vain Pohjois-Irlantia. Rajamuodollisuudet iskisivät silloin Pohjois-Irlannin ja Britannian väliin. Etenkään Pohjois-Irlannin unionisteille malli ei kelpaa.

Mallin todennäköisyys on aavistuksen kasvanut, sillä Johsonin hapertuva kokoonpano ei ole enää riippuvainen Pohjois-Irlannin pienen unionistipuolueen tuesta.

Varautuminen sopimuksettomaan brexitiin on käynnissä kaikkialla EU:ssa. Huoleen on syytä myös Suomessa. Kova brexit työllistäisi etenkin tullia ja rajaviranomaisia. Uusia työntekijöitä tarvitaan reilusti lisää.

Tullit hidastaisivat ja hankaloittaisivat Britannian kanssa käytävää kauppaa. Uudet tullimuodollisuudet tietäisivät yrityksille runsaasti lisää paperityötä ja kustannuksia. Britanniassa jo asuville EU-kansalaisille ja Suomessa asuville briteille muutokset näkyisivät viipeellä.

Talouskasvua leikkaava kova ero olisi merkittävä takaisku niin Suomelle kuin koko EU:lle. Ylivoimaisesti pahiten kova brexit iskisi kuitenkin Britanniaan.

Ylivoimaisesti pahiten kova brexit iskisi kuitenkin Britanniaan.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.