Varovaista toivoa Itä-Ukrainassa

Eurooppaa koskevissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan tapaamisissa on viime vuodet puhuttu paljon Britannian EU-erosuunnitelmasta ja Yhdysvaltain sitoutumisesta tai sitoutumattomuudesta liittolaistensa kumppanina. Ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutukset ovat nekin olleet agendalla.

Yksi aihe on kuluneen viiden vuoden aikana ollut silti ylitse muiden: Krimin ja Itä-Ukrainan kriisi. Pian Sotshin olympialaisten jälkeen Venäjä valtasi Ukrainalta Krimin ja liitti sen itseensä. Samalla se ryhtyi tukemaan ja aseistamaan Itä-Ukrainan venäjämielisiä kapinallisia.

Syyskuussa 2014 solmittu Minskin sopimus tähtäsi sotatoimien lopettamiseen Itä-Ukrainassa. Käytännössä sopimus on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Krimin asemasta Venäjä ei suostu edes keskustelemaan. Kaupalliset ja oikeudelliset pakotteet ja vastapakotteet ovat tukevasti voimassa.

Viime aikoina on nähty pieniä eleitä Ukrainan tilanteen rauhoittamiseksi. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on todennut, että Venäjän työntäminen erilleen Euroopasta olisi paha strateginen virhe. Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) on kansainvälisessä mediassa vihjannut samaan suuntaan.

Huhtikuussa Ukrainan presidentiksi valittu Volodymyr Zelenskyi vahvisti perjantaina, että Itä-Ukrainan tilannetta ratkomaan pyrkivä Normandia-ryhmä kokoontuu vielä syyskuun aikana. Ryhmään kuuluvat Ukrainan ja Venäjän lisäksi Saksa ja Ranska.

Zelenskyi kampanjoi presidentinvaalissa Itä-Ukrainan sodan lopettamisella. Presidentinvaihdos on helpottanut yhteydenpitoa Ukrainan ja Venäjän välillä. Ukrainan ulkoministeri Vadym Prystayko on todennut, että sota pyritään lopettamaan tämän vuoden loppuun mennessä (TS 13.9.).

Viime viikon vankienvaihto Ukrainan ja Venäjän välillä on pieni askel oikeaan suuntaan.

Kriisin ratkaisu on silti kaikkea muuta kuin käsillä. Krimin lohkaisu Ukrainalta on ratkaistavista asioista ylivoimaisesti vaikein. Itä-Ukrainan jääminen separatisteille ja käytännössä Venäjän alaisuuteen on lähes yhtä hankala asia. Uusia jäätyneitä konflikteja ei Eurooppaan tarvittaisi.

Suomi on tehnyt osansa neuvotteluyhteyksien pitämiseksi auki konfliktin osapuolten välillä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti linjan jatkuvuudesta Ukrainan-vierailullaan torstaina ja perjantaina.

Suomen tapa toimia herätti aluksi hämmästystä. Nyt seuraajia on enemmän, Saksa ja Ranska vakuuttavimpina.

Neuvotteluihin ja ratkaisuun pyrkiminen ei tarkoita Venäjän toimien hyväksymistä. Pakotteet on syytä pitää edelleen voimassa. Kansainvälinen paine eurooppalaisen konfliktin ratkaisuun on kuitenkin koko ajan kasvamassa. Paineita tulee myös Venäjän sisältä.

Viime aikoina on nähty pieniä eleitä Ukrainan tilanteen rauhoittamiseksi.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.