Sademetsien tuho on globaali kriisi

Amazonin sademetsässä raivoavat palot ovat maailmanlaajuinen ilmastouhka. Jatkuvat, yhä pahemmiksi käyvät uutiset kertovat sademetsää palavan Brasiliassa ennätysvauhtia. Satelliittitietojen mukaan metsää tuhoutuu jalkapallokentän kokoinen alue joka minuutti. Tänä vuonna paloja arvioidaan syttyneen jopa yli 70 000.

Turun yliopiston Amazonin-tutkimusryhmään kuuluva professori Risto Kalliola on aiheellisesti korostanut Amazonin merkitystä maailman biologisen monimuotoisuuden keskuksena. Sademetsätuhon seuraukset ovat maailmanlaajuiset (TS 23.8.).

Maailman suurinta sademetsää Amazonia luonnehditaan perustellusti maailman keuhkoiksi. Palot tuhoavat olennaisen tärkeitä hiilivarastoja, jotka voivat hidastaa ilmaston lämpenemistä. Nyt päinvastoin metsän tuhoutuessa paloissa hiilivarastot vapautuvat ilmakehään ja tuottavat lisää hiilidioksidia.

Pahenevan katastrofin keskellä Brasilian presidentin Jair Bolsonaron reaktiot kummastuttavat maailmaa. Tammikuussa valittu, äärioikeistoa edustava presidentti väitti kansalaisjärjestöjä syyllisiksi metsäpaloihin. Myöhemmin hän tosin pyrki lieventämään syytökset epäilyiksi. Presidentin ajatuksenkulku, että kansalaiset sytyttäisivät tulipaloja edistääkseen metsien suojelua, on kummallinen. Bolsonaron lyhyen kauden aikana sademetsien suojelun arvioidaan merkittävästi heikentyneen. Brasiliassa paloja sytytetään erityisesti siksi, että saadaan lisää laidunalaa naudanlihan ja viljelyalaa soijarehun tuotantoon, joka myydään länsimaihin. Kotimaan ja kansainväliseen kritiikkiin yliolkaisesti suhtautuva presidentti syyttää arvostelijoita ilmastopaniikin synnyttämisestä.

Amazonista on kannettava vastuuta kansainvälisesti. Amazon kattaa yli puolet Brasilian pinta-alasta ja ulottuu Boliviaan, Peruun, Kolumbiaan, Venezuelaan ja Ecuadoriin. Sademetsätuhon vaikutukset ulottuvat Etelä-Amerikasta koko maapallolle.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron suututti brasilialaiskollegansa esittäessään kriisin käsittelyä G7-maiden kokouksessa tänä viikonloppuna. Kansainvälisen politiikan keinot vaikuttaa tilanteeseen eivät ole yksinkertaisia, mutta niitä on tehokkaasti haettava.

Argentiinan, Paraguayn, Uruguayn ohella Brasilia teki EU:n kanssa kesäkuussa kansainvälistä kauppaa säätelevän Mercosur-sopimuksen, johon sisältyy Pariisin ilmastosopimuksen noudattaminen. Sopimus vaatii vielä kaikkien EU-maiden ja Euroopan parlamentin hyväksynnän.

Äänenpainot Brasilian painostamiseksi kovenivat perjantaina: Ranska ja Irlanti ensimmäisinä ilmoittivat äänestävänsä Mercosuria vastaan. EU:n puheenjohtajamaa Suomi käy tiiviitä keskusteluja komission ja unionimaiden kanssa. Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) esitti selvitystä kieltää brasilialaisen naudanlihan tuonti.

Kansainvälisen politiikan keinot vaikuttaa Brasilian tilanteeseen eivät ole yksinkertaisia, mutta niitä on tehokkaasti haettava.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.