Kiky työehtokierroksen keskiössä

Syksyn työmarkkinakierroksen startti lähenee. Ensimmäiseksi neuvottelupöytään istahtavat Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden edustajat.

Se, mitä neuvotteluissa saadaan aikaan, on merkittävää koko kansantaloudelle. Kyse on perinteisestä päänavaaja-alasta, joka raamittaa muidenkin alojen sopimuksia.

Teknologiateollisuuden sopimuksilla on kustannuskilpailukyvyn kannalta olennainen merkitys. Vaikka viime hallituskaudella ja työmarkkinakierroksilla ideoitu Suomen malli ei puhtaana toteutunutkaan, vientialat käytännössä määrittelevät sopimusten palkankorotusvaran.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (sd) arvioi STT:n haastattelussa viime viikolla, ettei palkkajuhliin usko kukaan. Korotuksia hänen mukaansa tulee, mutta liitot ymmärtävät vastuunsa.

Korotusprosenttien kymmenysten sijasta tiukimmat neuvottelut käydään kilpailukykysopimuksen tuomien lisätuntien eli kiky-tuntien kohtalosta.

Vuonna 2016 solmitussa kiky-sopimuksessa alennettiin työnantajien ja korotettiin työntekijöiden sotu-maksuja, jäädytettiin palkat vuodeksi, leikattiin määräajaksi julkisen sektorin lomarahoja ja pidennettiin vuosityöaikaa ilman erillistä korvausta keskimäärin 24 tunnilla.

Teknologia-alalla työajan pidennys kirjattiin lisäpöytäkirjaan eikä varsinaiseen sopimukseen. Teollisuusliitto on irtisanonut lisäpöytäkirjan, ja asia on syksyn neuvottelupöydällä.

Muillakin aloilla kiistellään siitä, onko pidennys pysyvä vai kiky-sopimuksen määräajan mittainen. Työnantajat pitävät kiinni pidennyksen pysyvyydestä, työtekijäliitot haluavat kiky-tunneista yksiselitteisesi irti.

Pääministeri Antti Rinne (sd) on toivonut työmarkkinajärjestöjen yhteisiä neuvotteluja kiky-tunneista. Työnantajaliitoille kokonaisratkaisulta kuulostava neuvottelutapa ei passaa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkisti maanantaina tutkimuksen, jonka mukaan kiky-sopimuksen tuomasta työllisyyden kohenemisesta työajan pidennyksen osuus on noin 40 prosenttia eli käytännössä 8 000–16 000 työpaikkaa 2022 mennessä.

Teknologiateollisuus pitää pidennyksen tuomaa työllisyysvaikutusta yllättävän suurena. Lisätunneilla on kasvatettu tuotantoa, parannettu tuottavuutta ja helpotettu töiden järjestelyä. Työntekijäpuolella ei olla vakuuttuneita lisätuntien vaikutuksista. Kaikkialla niitä ei ole edes otettu käyttöön.

Hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on kovan työn takana ja maailmantalouden tuiverrusten armoilla. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakentavaa ja vastuullista työmarkkinakierrosta. Kikyn tuomia kohennuksia ei kannata suin päin kuopata. Eikä esitystä järjestöjen laajemmasta neuvottelukosketuksesta.

Kikyn tuomia kohennuksia ei kannata suin päin kuopata.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Julle
Ahistaa
Yrittäjänä en saa "palkkaa" muusta kun tehdystä työstä jonka tilaaja on valmis maksamaan. Kuka maksaa meille yksinyrittäjille lyhennetyn työajan, lomakorvaukset, tyky päivät, sairasajan palkan jne. Pienyrittäjä on viimeinen proletariaatin edustaja armaassa Suomessa. Pitää muistaa se, että vain kannattava yritys pystyy työllistämään ja toimimaan. Kikyt ja muut loiva liikkeiset syövät yrityksen tuloksen tekokykyä. Ahistaa tämä kouhkaaminen muutaman minuutin työajan säädöstä. Lopetetaan riitely ja kääritään hihat ja tartutaan innolla työtehtäviin joita vielä näkyy olevan, sillä Suomi saadaan nousuun. Meillä on asiat liian hyvin kun itseään viisaana pitävät lausuvat asian tiimoilta mielipiteitä joissa ei löydä mitään järkevää.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Bongou
Vast: Ahistaa
Yrittäjyys on oma valinta eikä sitä voi verrata palkansaajaan. Olen ollut yrittäjä, kyllä se vapaus oli eri luokkaa mitä nyt palkansaajana. Ei kikytunnit ole mistään kotoisin, syövät työtehon. Yrittäjän elämä on erilaista eikä kannata valittaa, kyllä siinä työssä veronkiertoa osataan oikein hyvin. Toki yrittäjän on saatava tukea työllistämiseen mutta suurin osa markkinoinnista on yrittäjän vastuulla. Työtä on jos on alansa osaaja. Puskaradiot laulaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »