Suomen on kannettava oma vastuunsa

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n torstainen raportti nosti maankäytön voimallisesti esiin ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen lähteenä. Suurelle yleisölle saastuttajia ovat lähinnä liikenne, energiantuotanto ja teollisuus. Raportissa mainitut ruuan tuotanto ja ruokahävikki tuovat ilmastonmuutoksen hillinnän lähemmäksi tavallista kuluttajaa.

IPCC kertoo, että maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö tuottavat tällä hetkellä noin neljänneksen ihmisen aiheuttamista kasvihuonepäästöistä. Maankäytössä mahdollisuudet joko hillitä tai kiihdyttää ilmastonmuutosta ovat suuret, sillä maaperä ja metsät voivat toimia sekä hiilinieluina että päästölähteinä. IPCC:n mukaan soiden, turvemaiden ja metsien suojelusta koituu nopeita ilmastohyötyjä.

Ruuan merkitys ilmastonmuutokseen on suuri sen tähden, että kasvavan väestön ruokkimiseksi tarvitaan lisää maata, joka sitten on pois esimerkiksi metsittämisestä. Ongelmana on etenkin se, että kolmannes tuotetusta ruuasta menee hukkaan.

Raportti suosittelee vähentämään ruokahävikin lisäksi lihansyöntiä. Raportin mukaan peltomaan käyttö eläinten rehujen tuottamiseen on haaskausta, ja myös lihakarjan laiduntamisella tuhlataan valtavia maa-alueita. Erikseen mainitaan vielä sademetsien raivaus soijarehun kasvattamiseen.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK huomautti lausunnossaan, että ongelmat ovat muualla kuin meillä. "Suomen osalta tilanne ei ole niin mustavalkoinen kuin tutkijat maailmalla näkevät esittäessään, että ruokaturvaa voisi parantaa vähentämällä rehukasvien viljelyä ja kotieläintuotantoa".

Perustelu väitteelle on mielenkiintoinen. "Ilmastokestävät viljelykierrot tarvitsevat monipuolisen ruuantuotannon, jossa lihantuotanto on osa biomassojen ja maankäytön kestävää hyödyntämistä". Etujärjestö jätti mainitsematta, että karjan valkuaisrehuna meillä käytetään pääasiassa tuontisoijaa.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) sanoi torstaina, että maankäytön muuttaminen nykyistä kestävämmäksi koskee myös Suomea. Hän muistutti, että hallitusohjelmaan on kirjattu keinoja maankäytöstä aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi. Niitä on pantava myös toimeen.

Suomessa paneelin raportti puhuttaa erityisesti metsien hiilinielun takia. Hakkuiden rajoittaminen tuntuu yliampuvalta niin kauan kuin metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan.

Meillä hakattuihin metsiin nousee yleensä nopeasti taimikko, ja nuori kasvava metsä on hiilen sitojana omaa luokkaansa hakkuuikäiseen verrattuna. Voimme kuitenkin nielukysymyksessä kantaa vastuumme muun muassa istuttamalla puita huonosti viljelyyn soveltuville maille.

Suomessa paneelin raportti puhuttaa erityisesti metsien hiilinielun takia.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
Kaupunkilainen
Ruuan merkitys
Miksi tuottajajärjestö jätti mainitsematta soijankäytön? Varmaankin siksi, että sitä eivät nautakarjatilat meillä juuri käytä. Selvästi pisimmällä vastuullisuusajattelussa on Valio, joka jalostaa 4/5 Suomessa tuotetusta maidosta, ja on sitoutunut siihen, että sen maidontuottajat eivät käytä soijaa lainkaan lypsylehmien rehuna. Lehmät ruokitaan nurmirehulla, jota täydennetään rehuviljalla ja elintarviketeollisuuden sivuvirroilla, kuten rypsiöljyn puristamisesta jäävällä puristerouheella.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
_J_
Vast: Ruuan merkitys
Suomeen tuodaan soijaa 150-200 miljoonaa kiloa vuodessa ja 85% siitä menee eläimille. Suurin osa tuosta tuodusta määrästä menee siipikarjalle ja sioille. Maailman laajuisesti vain 6% tuotetusta soijasta menee suoraan ihmisravinnoksi. Eli tuottajajärjestö on periaatteessa oikeasssa nautakarjan osalta, mutta se ei poista sitä, että muu ravinnontuotanto tuhoaa sademetsiä tuomalla soijaa ulkomailta eläinten rehuksi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
S.F.
Rajansa kaikella
"Suomen on kannettava oma vastuunsa"
- kyllä, mutta nyt tuntuu siltä, että kannamme myös muiden vastuun. Emme pysty olemaan koko maailman sosiaalitoimisto emmekä koko maailman pelastaja, vaikka se niin hyvältä ajatukselta kuulostaisikin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »