Viime syksynä poliisin näyttävän kotietsinnän kohteeksi joutunut Airiston Helmi palasi otsikoihin keskiviikkona. Kohuyhtiö on pantu selvitystilaan. Sen kaikki kiinteistöt ovat menossa myyntiin. Myös yhtiön venäläisen omistajan Pavel Melnikovin nimissä Suomessa oleva omaisuus tulee myyntiin. Kaupattavana on yhtiön lakimiehen Kari Uotin mukaan noin 20 kohdetta. Hän arvioi niiden yhteisarvoksi 10–15 miljoonaa euroa (TS 1.8).

Airiston Helmeä epäillään muun muassa rahanpesusta ja törkeästä veropetoksesta. Sen toiminta muuttui käytännössä mahdottomaksi, kun yrityksen tilit suljettiin. Yksikään pankki ei ymmärrettävästi suostunut avaamaan uutta tiliä rikostutkinnan kohteena olevalle yhtiölle.

Toimintakyvytön yhtiö päätettiin asettaa selvitystilaan. Uotin mukaan omaisuus myydään, velat maksetaan ja yhtiö puretaan. Uoti sanoi Kauppalehdessä, että yhtiön ainoa velkoja on sen omistaja, Pietarissa toimivalla venttiilitehtaalla rikastunut Melnikov.

Airiston Helmi oli yksi esimerkki, joka edisti Suomessa valmisteilla ollutta lakipakettia ulkomaalaisten kiinteistökauppojen rajoittamisesta. Meillä koettiin julkisessa keskustelussa ongelmalliseksi venäläisten ostamien kiinteistöjen turvallisuuspoliittiset näkökohdat. Airiston Helmi oli ostanut Turun saaristossa useita huvilasaaria keskeisten syväväylien välittömästä tuntumasta.

Ulkomaalaisten yritysostoja ja kiinteistönhankintaa koskeva lakipaketti hyväksyttiin eduskunnassa maaliskuussa. Paketin lait määrättiin astumaan voimaan 1.1. 2020. Niinpä niillä ei voida puuttua Airiston Helmen selvityspesässä tehtyihin kiinteistökauppoihin, jos ne tehdään vielä tänä vuonna.

Uusien lakien mukaan valtio voi puuttua maakauppaan, joka vaarantaa Suomen kansallista turvallisuutta. Keinoja puuttumiseen ovat eräiden kiinteistöhankintojen luvanvaraisuus sekä valtion etuosto- ja lunastusoikeus.

Jos Airiston Helmen kiinteistökaupat Paraisilla siirtyvät ensi vuoden puolelle ja ostajaehdokkaaksi ilmaantuu venäläinen miljonääri, puolustusministeriölle koituu runsaasti päänvaivaa. Se vastaa kauppojen seurannasta, etuosto-oikeuden käyttämisestä päättää valtiovarainministeriö.

Seurantakin tulee kalliiksi, vaikka on tietysti halvempaa kuin etuosto-oikeuden käyttäminen. Puolustusministeriö laski viime vuonna, että tehokas seurantamenettely maksaa vuosittain yli 300 000 euroa. Lisäksi ministeriö esitti uuden lakipaketin edellyttämän tietojärjestelmän ostoon yli 700 000 euroa.

Puolustusministeriölle tulisi helpotuksena tieto, että Airiston Helmen kiinteistöille on löytynyt varakas kotimainen ostaja. Kiinteistöjen soveltuvuus esimerkiksi matkailubisnekseen on vielä testaamatta.