Asumisen hinta ja vehreys tärkeitä

Vaikka tarpeet ja toiveet kaupunkiasumisesta vaihtelevat eri väestöryhmissä ja elämänvaiheessa paljon, puolet suomalaista pitää asunnon hintaa ratkaisevan tärkeänä. Tämä käy ilmi Pellervon taloustutkimuksen PTT:n julkaisemasta tutkimuksesta, joka perustuu 2 900 vastaukseen internetpaneelissa.

Lähes kaikki vastaajat arvostavat vehreyttä asuinympäristössä. Alle 40-vuotiaat korostavat hyviä liikenneyhteyksiä, 40–60-vuotiaat liikenneyhteyksien lisäksi vehreyttä ja yli 60-vuotiaat keskeisten palveluiden saavutettavuutta.

Eroja löytyy myös halukkuudesta maksaa parkki- ja yhteiskäyttötiloista. Alle 40-vuotiaat suhtautuvat muita myönteisemmin vuokra-asumiseen, ovat vähemmän halukkaita maksamaan omasta autopaikasta ja muita valmiimpia harkitsemaan omasta autosta luopumista. Yli 40-vuotiaat ovat valmiita maksamaan hyvistä yhteiskäyttötiloista.

Tutkimuksen johtopäätöksen mukaan on tärkeää, että markkinoilla on tarjolla kysyntää vastaavaa monimuotoista asumista. Tarvitaan kaupunkimaista asuinympäristöä, vehreitä pientaloalueita ja kohtuuhintaista asumista viihtyisissä lähiöissä.

Samalla alueella pitää olla erityyppistä asumista – kerros- ja pientaloja, omistus- ja vuokra-asujia, sillä sen uskotaan hillitsevän alueiden eriytymistä.

Jatkossa entistä keskeisemmässä roolissa ovat palvelut, joissa julkisen liikenteen osuus korostuu. Asuinympäristön vehreyteen ei välttämättä tarvita metsää tai isoa puistoa, vaan parveke, puutarhamainen korttelipiha tai pienehkö viheraluekin riittävät.

Vaikka nuoret suosivat vuokra-asumista, on syynä usein taloudellinen tilanne. PTT:n tutkimus esittääkin vaihtoehdoksi omistamisen ja vuokraamisen väliin sijoittuvien vaihtoehtojen kehittämistä. Näitä ovat muun muassa asumisoikeusjärjestelmä ja osuuskuntamuotoinen asuminen.

Kohtuuhintaisia omistusasuntoja löytyy lähiöistä. PTT:n tutkimuksessa lähiö on vähiten toivottu asuinaluetyyppi kaikissa vastaajaryhmissä. Lähiöiden huonoon maineeseen vaikuttavat erityisesti sosioekomisesti heikoimmat alueet, joissa työttömyys on korkea.

Lähiöt ovat hyvin erilaisia, eivätkä huonot mielikuvat vastaa niissä asuvien ihmisten kokemuksia. Lähiöiden houkuttelevuutta voitaisiin parantaa kohentamalla alueiden ulkonäköä ja lisäämällä palveluja, kuten kahviloita ja ravintoloita.

Tuoreen lähiöiden kehitystä tarkastelevan Helsingin yliopiston väitöskirjan mukaan lähiöt kuuluvat kaupunki- ja asuntopolitiikan keskeisimpiin haasteisiin. Väitöstutkija Mats Stjernberg korostaa varhaiskasvutuksen, koulutuksen ja nuorten palvelujen merkitystä heikompien aseman kohentamisessa ja eriarvoisuuden vähentämisessä. Tähän on helppo yhtyä.

Lähiöt ovat hyvin erilaisia, eivätkä huonot mielikuvat vastaa niissä asuvien ihmisten kokemuksia.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.